Outi & Aino-Maija Elonheimo ovat julkaisseet Vartijassa otsikolla ”Jennyn matkassa, ja Samulin” arvion Jenny Paulaharjua koskevasta kirjastani. Haluan esittää tähän muutaman huomautuksen.
Kirja-arvion mottona on seuraava ote Jennyn kirjeestä:
”Minulla oli rikas oma elämä, kun liitin sen Samulin elämään ja sitten elämämme sulautuivat yhteen niin, että ei kummallakaan ollut omaa elämäänsä, oli rikas yhteinen vaellus” (Jenny Paulaharju). Arvioinnilla on hyvä motto. Se kuvastaa Jennyn omaa tunnetta siitä, kuinka hän oli sitoutunut Samulin työhön.
Arvioinnissa valitetaan: ”Jenny esitetään koko ajan vain suhteessa Samuliin, tämän intohimoon, tavoitteisiin, teksteihin, matkoihin, kirjoituksiin, elämään. Jenny ansaitsisi mielestämme parempaa!”
En ymmärrä, mitä tarkoitetaan sanomalla ”Jenny ansaitsisi mielestämme parempaa!” Tehdessäni tutkimustani näkökulmanani oli esitellä ennen kaikkea hänet kansanperinteen kerääjänä ja sen tuon esille myös kirjan alkulauseessa. Avioiduttuaan Samulin kanssa Jenny sitoutui maankiertäjän virkaan hänen rinnallaan. Kun kerron Jennystä, sitä ei voi tehdä ilman että mainitsee samalla Samulin, sillä he kiersivät mm. Pohjois-Suomen erämaita yhdessä. Jenny teki vain yhden keruumatkan yksin, viikon matkan elokuussa 1943 Kurikkaan, kun Samuli ei enää jaksanut lähteä.
Jenny omaehtoisesti vetäytyi Samulin varjoon. ”Minä en ole tahtonut itsestäni mitään reklaamia, en koskaan”, hän kirjoitti. Hän myös kieltäytyi kirjoittamasta kirjoja koska Samuli teki hänen mielestään kaiken paremmin. (Jenny totesi tämän useamman kerran eri tilanteissa.) Hän pelkäsi, että heidän tekstejään vertaillaan, eikä hän halunnut kilpailla. Kaikki nämä epäilykset olivat hänen omia ajatuksiaan.
Arvioijat kaipaavat listausta kaikista matkoista ajankohtineen ja karttoineen. Lähdeviitteistä löytyvät kaikki kaivatut tiedot sekä reitit (katso esim. lähdeviitteet 46, 66). Matkat olivat aina Samulin suunnittelemia eivätkä kartat matkoineen kuulu tähän teokseen.
On paha virhe laittaa arviointiin minun nimiini seuraava sitaatti, jota en ole koskaan kirjoittanut: ”Jos Jenny jäi Samulin varjoon, se oli hänen oma vikansa” (Marjut Paulaharju).
Ote arvostelusta: ”Toisaalta osaa pohjoisen tutkijoista, kuten Juha Pentikäinen, Kaisa Sinikara ja Risto Pulkkinen, arvioidaan kirjassa nimeltä mainiten ja heidän ’väärinkäsityksiään’ ja ’väärintulkintojaan’ korjaten.”
Arvioijat ovat lukeneet huolimattomasti tekstini Juha Pentikäisen tulkinnasta Jennyn ja Samulin työosuudesta. Kirjoitan: ”Kuitenkin Pentikäinen viittaa tekstissään Risto Pulkkisen ja Pia Kyyrö-Harjun otostutkimukseen, jonka mukaan muutokset kenttämuistiinpanoista kirjoihin eivät ole tutkimuksellisesti harhaanjohtavia.” Huolellisella luvulla lukija huomaa, että Risto Pulkkisen nimi on positiivisessa merkityksessä tekstissäni. Tähän lisäisin vielä, että arvostelijat ovat laittaneet kautta arviointinsa kirjalleni hyvin negatiivisia ja myös vääriä tulkintoja.
Erittäin ikävä näkökanta on vedota sukulaisuuteen. Arvostelijat kertovat arvioinnissaan:
”Mietimme, haluammeko lukijoina tietää vaikkapa Jennyn raivokohtauksista sukujuhlissa? Ikään kuin jokin ylisukupolvinen katkeruus olisi paikoin ilkeiden ja tarkoitushakuisten sitaattien taustalla. Niiden kohdalla kustannustoimittajan viileä ja ammattimainen katse olisi saanut olla tarkempi. (Tai no, jäihän lukija nyt miettimään, oliko raivokohtauksella oikein jotain syytäkin Paulaharjujen suvun keskellä.)”
Arvostelijat pohtivat, oliko oikein, että toin esille esim. Jennyn ”hysteerisen kohtauksen” sukupäivällisillä eli miehensä Samulin 60-vuotispäivän juhlissa (en puhu raivokohtauksesta). Elämäkertojen laadinnassa luodaan päähenkilöstä kokonaiskuva sekä positiivisine että negatiivisine piirteineen, kaunistelematta, liioittelematta. Arvostelijoiden toteamukset ”ylisukupolvisesta katkeruudesta” sekä ”huonosti kätkemästäni antipatiasta” Jennyä kohtaan ovat erittäin loukkaavia.
Arvostelijat huomauttavat siitä, että kerron Jennyn kansanperinteen keruutulokset sanalappujen tarkkuudella. Tämän olen tarkoituksella tehnyt, koska useat tutkijat antavat Jennyn keruutyöstä täysin virheellisen kuvan. Kun tunnen Jennyn ja Samulin kansanperinteen arkistot, katson tehtäväkseni oikaista nämä virheelliset tiedot. Myös kirjani nimi Jenny Paulaharju: Maankiertäjän perintöedellyttää avaamaan arkiston sisällön. Oheiseen arviointiin liittyvä kuva kirjan kannesta on järkyttävä. Miksi Jennyn pää ja jalat on leikattu pois?
