Der Spiegel -lehden Mein Glaube -erikoisnumeron kansi. Kuva lainattu lehden verkkosivuilta.
Saksalainen viikkolehti Der Spiegel julkaisee säännöllisesti erilaisia erikoisnumeroita, joista Wissen-sarjassa julkaistu Minun uskoni (Mein Glaube) on tämän vuoden kiinnostavimpia. Voi olla, että numeroa ei enää saa lehtikioskeilta, mutta sitä voi lukea joko kirjastossa tai ostaa lehdeltä itseltään.
Mein Glaube käsittelee laajasti saksalaisten tapoja uskoa ja myös olla uskomatta. Artikkelit käsittelevät paitsi kristinuskoa myös islamia, buddhalaisuutta, muita idän uskontoja, New Agea ja ateismia.
Der Spiegel on luonteeltaan varsin kirkkokriittinen lehti, mikä näkyy siinä, että haastateltujen joukossa on ennemmin uudistusmielisiä kuin konservatiiveiksi määriteltäviä henkilöitä. Mukana on erilaisia tilastollisia katsauksia ja graafisia esityksiä eri uskontojen kannattajamääristä ja ihmisten uskomuksista ensi sijassa Saksassa, mutta hieman myös laajemmin maailmassa.
Saksan tilanteesta lienee kiinnostavaa todeta, että uusimpien tietojen mukaan maassa on 24,5 miljoonaa katolilaista, 23,9 miljoonaa protestanttia, 4 miljoonaa muslimia ja 1,5 miljoonaa ortodoksikristittyä.
Muut yhteisöt ovat paljon pienempiä; esimerkiksi hinduja on 120 000 ja juutalaisia 102 000. Uskonnottomia on yli 30 miljoonaa. Uskomuksien muutoksesta voi nostaa esiin sen, että 47 prosenttia uskoi Jumalan luoneen maailman vuonna 1986, kun 2012 luku oli enää 35 prosenttia.
Nostan artikkeleista esiin joitakin mielenkiintoisia pointteja. Numeron avaa Münchenin yliopistossa vaikuttavan uskontotieteilijä Michael von Brückin haastattelu. Aiheena on erityisesti uskonnollinen elämän mielen etsintä ja rituaalit. Rituaaleista hän toteaa, että esimerkiksi katolisessa kirkossa tietyt rituaalit ovat tukeneet instituution poliittis-hierarkkista rakennetta.
Ote Mein Glaube -lehden tilastoista. Klikkaamalla kuvaa näet koko infografiikan.
Ihmiset ovat edelleen innostuneita siitä hengellisestä voimasta, jota katolinen kirkko tarjoaa, mutta torjuvat siihen liittyvän vallankäytön, rituaalit ja teoriat.
Paavia kunnioitetaan hänen symbolisen asemansa vuoksi, mutta hänen moraaliopetuksensa torjutaan.
Instituutio rapautuu sisältäpäin, ja juuri seksuaalimoraalin suhteen kirkkoa pidetään epäuskottavana opettajana. Tässä on tietenkin paljon tekemistä paljastuneilla hyväksikäyttötapauksilla.
Katolisen kirkon nykytilanteeseen liittyy myös McKinsey-konsultointiyrityksen entisen johtajan Thomas von Mischke-Collanden haastattelu. Hän kuuluu siihen siipeen katolista kirkkoa, jonka mielestä kirkko on olemassa ihmisiä varten.
Toinen siipi ajattelee hänen määritelmänsä mukaan niin, että ihmisten on sopeuduttava siihen, miten kirkko asioista opettaa. Nämä ovat kirkon kaksi aktiivista siipeä, mutta suurin osa kirkon jäsenistä on välinpitämättömiä.
Von Mitschke-Collande odottaa kirkolta nykyaikaan soveltuvia, evankeliumin hengen mukaisia ratkaisuja, luovempaa ja joustavampaa ajattelua. Hän on huomannut, että kirkossa on jo paljon kristinuskon hengen mukaista vallitsevan ajattelun vastaista tottelemattomuutta, myös papiston keskuudessa. Tämä ilmenee esimerkiksi siten, että papit jakavat ehtoollista myös uudelleen avioituneille ja muiden kirkkokuntien jäsenille. Hän on vastikään julkaissut kirjan Lakkauttaako katolinen kirkko itsensä? (Schafft sich die katholische Kirche ab?), joka sisältää kirkkokritiikkiä ja uudistusehdotuksia. Kirja on saanut kiittävää palautetta myös kirkon johdosta.
Saksan uskonnottominta aluetta on entinen DDR. Wiebke Hollersen kirjoittaa otsikolla Me jumalattomat (Wir Gottlosen) siellä varttuneen nuoren näkökulmasta. Hän tuo vaikuttavasti esiin sen, kuinka uskonto todellakaan ei ollut monien ihmisten elämässä minkäänlainen tekijä vaan menneisyyteen kuulunut asia. Ihmiset eivät myöskään tarvinneet mitään muuta uskottavaa tilalle, vaan pystyivät elämään moraalisesti aivan ilman uskontoakin. Hän on huomannut, että monet hänen kanssaan jutelleista uskovista ihmisistä ovat pitäneet sellaista ihan mahdottomana ajatuksena.
Hyvin valaisevia ovat myös artikkelit valtavasta New Age -uskomuksiin ja esoteriikkaan liittyvästä liiketoiminnasta ja Lourdesiin suuntautuvasta saksalaisten katolilaisten pyhiinvaellusmatkasta.
Mikko Ketola
Arvioitu julkaisu:
Mein Glaube. Auf der Suche nach einer höheren Wahrheit. Der Spiegel Wissen nr. 2/2013. 130 s.
Etusivulla oleva kuva on skannaus lehden sisällysluettelosta.
