Täytyy myöntää, etteivät nuoren miehen seksuaalinen herääminen, ensi rakkaus ja sen tuomat ahdistukset ole suosikkiaiheitani elokuvissa. Luca Guadagninon ohjaama Call Me by Your Name muodostaa hellyttävän poikkeuksen. Elokuvan käsikirjoitus on James Ivoryn ja perustuu André Acimanin romaaniin.
Eletään kesää 1983 Pohjois-Italian vehmaissa maisemissa. 17-vuotiaalla amerikkalais-italialaisella Eliolla (Timothée Chalamet) tuntuu olevan kaikki hyvin: on varakas sivistyskoti, runsaasti aikaa omaan klassisen musiikin soittoon ja enemmän kuin halukas ystävätär Marzia (Esther Garrel). Vain sydämen asioissa Elio tuntuu olevan kovin viaton, kokematon ja itseään tuntematon.
Kesä saa uuden kiehtovan sävyn, kun isän vierailulle kutsuma professori Oliver (Armie Hammer) saapuu paikalle. Amerikkalainen on komea, kokenut ja monen naisen silmien ilo.
Call Me by Your Name kehittelee Elion ja Oliverin suhdetta hienovaraisesti ja verkkaisesti. Mikä parasta: elokuvassa ei ole tippaakaan moralismia tai häpeää, vaikka ollaan 1980-luvun katolisessa Italiassa. Missään yhteydessä ei ongelmoida homoseksuaalisuudella, edes sitä sanaa ei sanota. Todella virkistävää.
Moralismin sijasta elokuva osoittaa, miten vaikeaa ihmisen on avautua edes omalle mielelleen saati sitten ilmaista toiselle kiinnostustaan. Jos tunnustaa toiveensa, tulee haavoittuvaiseksi ja alkaa jo ennakkoon pelätä toisen menettämistä.
Tunteet vaihtelevat Elion ja Oliverin välillä. Sääliksi käy Elion ystävätärtä Marziaa, poika kun ei oikein näytä tietävän, mitä lopulta tahtoo. Tulevaisuuskin on jotain, mitä juuri nyt ei tarvitse ajatella.
Elion isä (Michael Stuhlbarg) osoittautuu tarinassa hyvin viisaaksi mieheksi, kun hän lohduttaa onnetonta poikaansa. Isän antamat ohjeet kelpaisivat kenelle tahansa: me saamme elämässä vain yhden sydämen ja yhden ruumiin. Pahinta, mitä niille voimme tehdä, on tukahduttaa koetut tunteet, jos ne tuottavat kipua. Jos kestää menetyksen kivun, pystyy tuntemaan ja säilyttämään myös eletyn ilon. Juuri Elion ja isän keskustelu kokoaa tarinan langat yhteen ja on yksi elokuvan hienoimpia hetkiä.
Timothée Chalamet on Elion roolissa herkkä ja ilmaisuvoimainen. On lumoavaa katsoa elokuvan lopussa hänen ilmeidensä vaihtelua. Kyynelille on tilaa, mutta niiden läpi näkyy jo koetun hyväksyminen. Nuori mies on uudenlaisen kypsyyden kynnyksellä.
Call Me by Your Name oli ehdokas kolmessa Golden Globe -palkinnossa (paras draamaelokuva, paras miespääosa ja paras miessivuosa), mutta jäi kuitenkin lopulta ilman.
Call Me by Your Name, ohjaus Luca Guadagnino. Elokuvateattereissa 26.1.
Artikkelikuva: Oliverin (vas.) ja Elion kesä saa uuden kiehtovan käänteen. Kuva: The Walt Disney Company Nordic.
