Isä ja tytär jyrkänteen partaalla. Kuva: Mer-film.

Mitä ihmisetkin sanovat?

Nisha on Norjassa asuvan pakistanilaisen perheen 16-vuotias tytär. Hänellä on ongelma, sillä hän haluaa elää samanlaista elämää kuin muutkin 16-vuotiaat norjalaisnuoret, mutta samalla hänen täytyy sopia omien vanhempiensa ja muun pakistanilaisyhteisön edellyttämään siveän tyttären rooliin. Siihen ei esimerkiksi sovi seurustelu ei-muslimin kanssa, ainakaan ilman vanhempien hyväksyntää ja valvontaa. Kun isä yllättää Nishan kahden kesken tämän huoneesta norjalaispojan kanssa, siitä melkein seuraa miestappo.

 

Nisha pääsee lastensuojeluviranomaisten tarjoamaan turvaan. Perhettä huolettaa maineen menettäminen pakistanilaisyhteisön silmissä, tästä elokuvan nimi Mitä meistä puhutaan. Luontevampi käännös olisi tosin ollut enemmän voivottelumainen ”mitä ihmisetkin sanovat?” Tilanne ajaa vanhemmat suorastaan epätoivoon, sillä he ovat varmoja, että heidän maineensa voi olla lopullisesti mennyt. Lopulta he päättävät tehdä radikaalin korjausliikkeen. He houkuttelevat Nishan kotiin, ja isä sekä isoveli pakottavat hänet kanssaan automatkalle, jonka päätöspisteessä on lentomatka Pakistaniin. Isä vie Nishan sukulaisten luo ja jättää sinne. Toiveena on, että tyttö oppisi kunnon muslimiperheen tavoille ja että perheen maine korjaantuisi sillä.

Maria Mozhdad esittää Nishaa. Kuva: Mer-film.

Maria Mozhdad esittää Nishaa. Kuva: Mer-film.

 

Asiat eivät kuitenkaan suju Pakistanissa toivotulla ja suunnitellulla tavalla, kun Nisha rakastuu sukulaisperheen poikaan. Poliisipartio yllättää heidä suutelemasta yöllisellä kadulla, häpäisee heitä seksuaalisesti ja kiristää pojan vanhemmilta rahaa, etteivät he julkaise nuorista kuvaamaansa kännykkävideota somessa. Isä joutuu tekemään nöyryyttävän matkan hakeakseen Nishan takaisin Norjaan. Paluumatkalla Islamabadin lentokentälle isän ja tyttären välit kiristyvät tragedian partaalle. Kyvyttömyys kommunikoida on kolossaalista. Miksi isä ja tytär eivät osaa puhua toisilleen? Takaisin Norjaan Nisha kuitenkin päätyy, mutta kun siellä uhkaa pakkonaittaminen tuttavaperheen Kanadassa asuvalle pojalle, Nisha joutuu tekemään suuren ratkaisun.

 

Elokuvan tilanteet ja näyttelijät ovat hyvin uskottavia. Ahdistus, joka aiheutuu yhtäältä sosiaalisesta paineesta ja kulltuuristen tapojen törmäyksestä ja toisaalta vanhempien kyvyttömyydestä puhua samaa kieltä teini-ikäisen kanssa, ovat käsin kosketeltavia. Vaikka isä tekee henkisesti brutaaleja ratkaisuja, häntä ei silti esitetä täysin tunteettomana ihmisenä.

Iram Haq. Kuva: Mer-fil

Iram Haq. Kuva: Mer-fil

 

Elokuva perustuu ohjaaja-käsikirjoittaja Iram Haqin omiin kokemuksiin, sillä kun hän oli 14-vuotias ja asui perheensä kanssa Norjassa, vanhemmat kidnappasivat hänet samantapaisista syistä kuin elokuvassa ja lähettivät asumaan sukulaisten luo Pakistaniin. Aivan omaelämäkerrallinen elokuva ei kuitenkaan ole. Muslimityttöjä ”varjellaan” edelleen Norjassa samantyyppisillä toimilla, ja julkisuudessa ovat viime aikoina olleet erityisesti tyttöjen lähettämiset ympärileikattaviksi.

 

Mitä meistä puhutaan on parhaillaan elokuvateattereissa. Ohjaaja-käsikirjoittaja: Iram Haq. Pääosissa Maria Mozhdad ja Adil Hussain.

 

Artikkelikuvassa isä ja tytär Pakistanissa kuilun partaalla – sekä kirjaimellisesti että symbolisesti. Kuva: Mer-film.


Mikko Ketola

Kirjoittaja

Mikko Ketola (s. 1963) on kirkkohistorian yliopistonlehtori ja dosentti Helsingin yliopistossa. Vartijan päätoimittajana hän on toiminut vuodesta 2010 lähtien. Lue lisää


'Mitä ihmisetkin sanovat?' kirjoitusta ei ole kommentoitu

Ole ensimmäinen kommentoija!

Haluaisitko jakaa ajatuksesi?

Kommentoidessa on tarkoitus puhua itse asiasta, ei kirjoittajista. Toimitus poistaa kirjoittajan tai muiden kommentoijien persoonaan menevät halveksuvat, loukkaavat tai vihamieliset kommentit. Jos kommentissasi on linkki, kommentti ei tule heti näkyviin, vaan toimitus tarkistaa sen. Sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin.

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2017.