Entinen Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen aloittaa Maaseudun Tulevaisuuden vastaavana päätoimittajana helmikuussa 2015. Vartija kysyi hänen näkemyksiään suomalaisen uskontojournalismin tilasta.
V: Millainen on mielestäsi suomalaisten sanomalehtien uskontojournalismin taso ja tilanne yleensä? Pitääkö esimerkiksi Helsingin Sanomien siinä suhteessa hävetä muiden maiden suurimpien lehtien seurassa?
MP: Yleisesti ottaen suomalaisten lehtien uskontojournalismin taso on melko korkea. Se johtuu osin siitä, että meillä on vahva kirkon resurssein ylläpidetty kirkollinen lehdistö, jossa on paljon laadukasta uskontojournalismia. Tämä heijastuu myös niin sanottuihin maallisiin lehtiin, jotka seuraavat tätä kirjoittelua. Toimittajat kiertävät jonkin verran myös kirkkolehtien toimituksissa, ja oppia tarttuu.
Toisaalta toimituksissa on entistä enemmän väkeä, joka ei ole osallistunut edes koulun uskontotunteihin, ja joskus uskontojen perustiedot ovat puutteellisia. Tämäkin näkyy lehdissä.
Globalisoitumisen, maahanmuuton ja uuden median myötä moni aiemmin vieras uskonto on suomalaisille tänään arkipäivää. Näitäkin uskontoja pitäisi tuntea. Vieraiden uskontojen tuntemus on valitettavasti usein ohutta. Se on harmi, koska uskonnoilla on edelleen vahva vaikutus myös maailmanpolitiikkaan.
Monessa maailman lehdessä on panostettu katsomukselliseen journalismiin, koska uskonto, pyhä ja arvot kiinnostavat. Näitä juttuja luetaan, ja ne koetaan tärkeiksi sisällöiksi. Suomen maallisissa lehdissä ei ole juurikaan uskontoon erikoistuneita toimittajia. Toisaalta meillä on paljon maakunta- ja paikallislehtiä, joissa on säännöllisesti tunnustuksellista kirjoittelua, mm. hartauskirjoituksia. Lisäksi monella aiheella – esimerkiksi avioliittolaki – on vahva arvoulottuvuus, ja sikäli sitä koskevat jutut ovat myös uskontojournalismia.
Helsingin Sanomat kestää hyvin vertailun. En halua kuitenkaan tarkemmin sen asioita arvioida.
V: Olisiko meillä Suomessa tämänhetkistä tarjontaa enemmän sosiaalista tilausta katsomukselliselle laatujournalismille, joka tutkittuun tietoon perustuen erittelee uskontoon, pyhään ja etiikkaan liittyviä ilmiöitä?
MP: Ehdottomasti. Katsomuksia käsittelevä ja myös katsomuksellinen journalismi kuuluu laatumediaan. Se on ihmisille tärkeä asia, siitä puhutaan paljon ja sen ympärillä tehdään paljon kiinnostavaa tutkimusta, jota on tärkeää käsitellä myös mediassa.
V: Uskontoa koskevat jutut eivät liene Maaseudun Tulevaisuuden ykkösprioriteetti, mutta onko siinä suhteessa luvassa jotakin linjanmuutosta?
MP: Uskonto ei ole Maaseudun Tulevaisuuden kovinta ydintä, mutta lehti käsittelee myös katsomuksellisia kysymyksiä. Ne ovat tärkeitä monelle lehden lukijalle ja kuuluvat heidän elämäänsä. Siksi niille on sijansa myös lehden palstoilla.
Mikael Pentikäistä haastattelivat Vartijan päätoimittajat Mikko Ketola ja Matti Myllykoski.
