Uuden ilmeen etsimistä

Vuonna 1976 Vartijassa julkaistiin John Vikströmin alustus Kirkko ja nykyinen kulttuuritilanne. Alustuksen mukaan vilkas aatteellinen keskustelu oli jo hävinnyt. Ilmiön syyksi Vikström näki länsimaiseen ilmastoon levinneen pessimismin, jonka taustalla oli mm, öljykriisi, havahtuminen kasvun rajoihin ja ekokatastrofin uhkaan. Näiden ongelmien edessä usko yhteiskunnallisen muutoksen mahdollisuuksiin ei enää sytyttänyt.

Vartija kuitenkin yritti edelleen ylläpitää terävää aatteellista ja kulttuurikeskustelua.
Vuonna 1971 Niinivaara oli ikäänsä ja pitkään palvelukseensa vedoten jättänyt päätoimittajan tehtävät, ja tilalle oli saatu houkutelluksi Antti Alhonsaari.

Vartijan sisältöön ja toimitukselliseen otteeseen muutoksella ei ollut sanottavaa vaikutusta. Mutta Vartijan levikkikehityksen valossa Vikströmin analyysi vaikutti oikealta: 60-lukulainen keskustelu ei enää kiinnostanut.

Vuosina 1972–75 levikki kehittyi seuraavasti: 650, 700, 500, 400. Alhonsaaren mukaan levikki laski 1970-luvun lopulla jopa noin 300:aan. Yhtä alhaalla se oli käynyt vain Alasen kaudella jatkosodan aikana. 1960-luvulla levikki oli pysytellyt säännöllisesti 900 ja 1000 välillä. Alhonsaaren mukaan lehteä ”piti” julkaista 1970 -luvun loppupuolella vain siksi, että uusilla tilausmaksuilla voitiin maksaa edellisvuonna rästiin jääneet kulut.

Aatteellisessa ja kulttuurisessa ilmapiirissä tapahtunutta käymistilaa lienee kuvannut myös Vartijan henkilökuntapula. Niinivaaran luovuttua päätoimittajuudesta v.1971 lehdellä oli seuraavan viidentoista vuoden aikana yhteensä seitsemän päätoimittajaa, eli yhtä monta kuin 85 vuoden aikana sitä ennen.

Tietenkin asiaan vaikuttivat myös koko yhteiskunnassa ja etenkin median kentässä vaikuttaneet muutokset. Sekä sähköisen että kirjallisen tiedotuksen kasvu pakotti pienilevikkisen erikoislehden etsimään uutta paikkaansa ja profiiliaan, jopa kysymään olemassaoloaan.

Uusi käännekohta sijoittui vuoteen 1979, jolloin toteutettiin valtion mielipidelehtituki. Vartijan tulevaisuus oli turvattu ainakin taloudellisesti. Vuonna 1982 eri omistajien hallussa purjehtineen lehden taustayhteisöksi perustettiin Vartijan kannatusyhdistys ry. Päätoimittajiksi saatiin dosentti Simo Knuuttila ja kirjailija, pastori Matti Paloheimo. Paloheimo luopui tehtävästä v. 1982, jolloin tilalle tuli Vartijan historian ensimmäinen naispuolinen päätoimittaja, teol. kand. Irja Askola.

Paloheimon ja Knuuttilan aloittaessa Vartijan kansilehden tunnussanat ”kirkko kulttuuri yhteiskunta” muutettiin muotoon:

”kulttuuri, kirkko, yhteiskunta”.

1980-luvulla lehdessä onkin julkaistu entistä enemmän musiikkiin, elokuvaan ja kuvataiteisiin liittyviä artikkeleita ja kritiikkejä, samoin mm. Ulla Rantasen grafiikkaa, Outi Heiskasen eläinhahmoja sekä esimerkiksi Helena Anhavan, Rakel Liehun, Matti Paloheimon ja Anna-Maija Raittilan runoja, Leena Krohnin novelleja. Vartija laajentui taiteen kriitikosta myös taiteen foorumiksi.

1980-luvulla Vartijan toimituskuntaan kuuluivat mm. kirjailijat Jukka Pakkanen, Matti Paloheimo ja Eila Pennanen, taidegraafikko Ulla Rantanen ja arkkitehti Pentti Tuovinen.

Vuonna 1984 Lehden ohjaksiin tarttuivat uskonnonfilosofian dosentti ja Suomen akatemian tutkija Heikki Kirjavainen ja kirjeenvaihtaja Ansa Kirjavainen.

Vartijan täytettyä sata vuotta 1988 päätoimittajiksi ryhtyivät professori Heikki Räisänen sekä TK, toimittaja Martti Mäkisalo. Vuoden 2002 alusta Räisäsen tilalle tuli dos. Matti Myllykoski.

Yliopiston opettajien ja tutkijoiden panos Vartijan ohjaksissa vuodesta 1982 lähtien on luonnollisesti näkynyt myös lehden sisällössä etenkin kirjoitusten valikoitumisena. Monia Vartijan numeroita voi pitää tieteen popularisointina.

Toisaalta Vartijan maine ja profiili jonkinlaisena toisinajattelun tai etsimisen forumina näkyy myös; perinteistä teologiaa ja kirkkopolitiikka haastavat tekstit eivät ole olleet harvinaisia.

Kovin sovinnaisia ja varsinkaan fundamentalistisia kirjoituksia lehdelle ei useinkaan tarjota. Pääpaino on ollut teologiassa ja siinä eksegetiikassa, mutta näkyvästi ovat olleet esillä myös filosofia, uskontotiede sekä ihmis- ja yhteiskuntatieteet.

Katso myös muut Vartijan historian vaiheet:

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2017.