Fotothek_df_tg_0007253_Ständebuch_^_Beruf_^_Ausrufer.

Menneen vuoden uskontouutiset globaalista näkökulmasta

Suomalaisten toimittajien mielestä vuoden 2021 uskontouutinen oli Päivi Räsäsen saamat syytteet. Asia on todennäköisesti myös yksi alkaneen vuoden suurimpia uskontouutisia, kun Räsäsen oikeuskäsittely alkaa 24. tammikuuta. On helppo yhtyä siihen arvioon, että aiheen mediassa saaman huomion määrän perusteella se todellakin oli viime vuoden suurimpia uskontouutisia. Mutta siihen liittyy myös kansainvälinen näkökulma, jota ei ole toistaiseksi riittävästi analysoitu. Räsänen nimittäin on saanut tukea Yhdysvalloista tahoilta, joita voi kollektiivisesti nimittää kristillisiksi nationalisteiksi. He ovat poliittisesti vaikutusvaltaisia äärikonservatiivisia kristittyjä, jotka havittelevat myös maallista valtaa. Heidän mielenkiintonsa ulottuu Yhdysvaltain ulkopuolellekin, minkä Räsäsen saama tuki kertoo.

***

Ex-presidentti Donald Trumpin yhteydessä mainitaan usein, että hän sai vaaleissa merkittävän – ellei peräti ratkaisevan – kannatuksen valkoisilta evankelikaaleilta. He ovat olleet Trumpin uskollisimpia kannattajia; neljän vuoden presidenttikauden päättyessä heidän kannatuksensa oli lähes samalla tasolla kuin Trumpin valinnan aikoihin. Siihen ei juuri vaikuttanut Trumpin paljastuminen moraalisesti kelvottomaksi egoistiksi. Valkoisille evankelikaaleille tärkeintä oli, että Trump lupasi ajaa heidän tavoitteitaan etenkin korkeimman oikeuden tuomarinimitysten välityksellä.

Trump-evankelikaalit ovat kuitenkin alamäessä. Heidän piiristään on paljastunut aivan yhtä järkyttäviä hyväksikäyttötapauksia kuin katolisen papiston joukosta. Nuoremmat sukupolvet eivät enää helposti lähde kulkemaan vanhempiensa jäljissä. Yhdysvalloissa on kohta sata miljoonaa ihmistä eli 30 % väestöstä, jotka eivät ole sitoutuneet mihinkään kirkkoon. Heidät tunnetaan nimellä nones. Lasku on ollut erityisen jyrkkää protestanttien keskuudessa, kun taas katolisessa kirkossa lasku on ollut loivempaa. Entisiä evankelikaaleja kutsutaan nimellä exvangelicals. Heidän näkyvin puhehenkilönsä on toimittaja Chrissy Stroop.

***

Katolinen kirkko on jatkuvassa käymistilassa. Lokakuun 2021 alussa ranskalainen tutkimuskomissio kertoi surullisen suuresta hyväksikäyttötapausten määrästä maan katolisen kirkon piirissä. Saksassa tutkimukset ovat paljastaneet paljon uusia tapauksia erityisesti Kölnin ja Trierin hiippakunnissa. Hyväksikäyttö vaikuttaa olevan katolisen kirkon krooninen sairaus, jonka parantamiseen ei ole löytynyt kelvollisia lääkkeitä. Seuraava suuri kriisikeskus on todennäköisesti Puola, jossa kirkko on ollut kädetön tapausten käsittelyn edessä.

Paavi Franciscus on kohdannut vastustusta synodaalinen kirkko -hankkeensa yhteydessä. Sen tarkoituksena on osallistuttaa entistä useampi katolilainen kirkon toimintaan ja uudistukseen. Kriitikoiden mielestä Saksassa on menty ”synodaalisella polulla” jo liian pitkälle. Toinen konservatiiveja ärsyttänyt paavin toimi oli asiakirja Traditionis custodes, jolla rajoitettin latinankielisen Trenton messun viettämistä. Syynä on se, että messun viettoa oli usein käytetty paavinvastaisen konservatiivisen vähemmistön taisteluinnon lietsomiseen ja hajaannuksen synnyttämiseen.

Marraskuussa Kotimaassa kerrottiin tiedosta, että Suomessa ”kymmenet luterilaiset papit” miettivät liittymistä katoliseen kirkkoon. Tämä oli varmasti rajua liioittelua, mutta herää myös kysymys, mihin katoliseen kirkkoon tällaiset papit haluaisivat liittyä: paavi Franciscuksen johtamaan vai tämän vihollisten edustamaan. Katolinen kirkko ei ole enää konservatiivinen monoliitti vaan yhä enemmän monikulttuurinen ja moniarvoinen kirkollinen yhteisö.

***

Venäjän ortodoksinen kirkko on patriarkka Kirillin johdolla ryhtynyt laajentamaan etupiiriään. Alexandrian patriarkaatin alueella se on ottanut siipiensä suojaan 102 afrikkalaista pappia ja perustanut näitä varten eksarkaatin eli oman kirkollisen organisaation. Samanlaisia toimia Moskovan patriarkaatti on harjoittanut aiemmin Kaakkois-Aasiassa, ja suunnitelmia on myös Turkin varalle. Kirkollinen imperialismi on paralleeli Putinin poliittiselle imperialismille ja osoittaa, kuinka alamainen maalliselle vallalle ja epäitsenäinen Venäjän ortodoksinen kirkko on. Taustalla on myös kilpailu maailmanlaajuisen ortodoksian paalupaikasta Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin kanssa. Paavi Franciscukselle Konstantinopolin patriarkka on ensisijainen keskustelukumppani ortodoksisessa kirkossa. Patriarkka Kirill haluaisi luultavasti muuttaa tämän asetelman.


Kirjoittaja

Mikko Ketola (s. 1963) on kirkkohistorian yliopistonlehtori ja dosentti Helsingin yliopistossa. Vartijan päätoimittajana hän on toiminut vuodesta 2010 lähtien. Lue lisää


© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2020.