Zaida Bergrothin ohjaama Marian paratiisi tuli ensi-iltaan perjantaina 4.10.2019. Elokuvan tapahtumat ovat fiktiivisiä, mutta perustuvat tositapahtumiin. Elokuva ajoittuu 1920-luvun lopulle, ja kertoo Maria Åkerblomista ja hänen ympärilleen muodostuneesta åkerblomilaisesta liikkeestä heidän muutettuaan Kokkolasta Helsinkiin. Tätä ennen åkerblomilaiset olivat niittäneet kyseenalaista mainetta kirkollisissa ja maallisemmissa piireissä yhtäältä johtohahmon kummallisen unissasaarnaamisen ja toisaalta liikkeen johtajiston ja rivijäsenten tekemien rikosten vuoksi.
Elokuva tosiaankin pyrkii sijoittumaan 1920-luvun Helsinkiin, mutta se on pääasiassa kuvattu Virossa. Päähenkilö Salome käy kaupungilla, ja miljöökuvassa näkyy keskiaikaista Tallinnan keskustaa. Salome kertoo kaupungilla tapaamalleen Malinille, että asuu Toivolassa, joka sijaitsee Meilahdessa. Elokuvan Toivola poikkeaa oikeasta Villa Toivolasta rakennustyylin ja ympäristön puolesta sen verran, ettei meilahtelaishuvilasta ole jäljellä aavistustakaan.
Elokuvan tarinassa ja henkilökuvauksessa on otettu reilusti taiteilijan vapauksia, ja näitä olisi voinut ottaa myös miljööseen ja paikannimiin liittyen. Jos syystä tai toisesta elokuvaa ei voitu kuvata Helsingissä, olisi asian voinut ratkaista tyylikkäämmin. Tapahtumat olisi voinut sijoittaa kuvitteelliseen ympäristöön. Tällaisena miljöökuvaus häiritsee Helsingissä ja erityisesti Meilahden lähialueilla lapsuutensa viettänyttä katsojaa. Sisätilakuvissa lavastus on onnistunutta ja sen avulla luodaan 1900-luvun alkupuolen tunnelmaa ansiokkaasti, mutta tunnelma pääsee särkymään ulkoilmakuvien vuoksi useampaan otteeseen elokuvan aikana.
Keskeisimmät henkilöhahmot elokuvassa ovat Pihla Viitalan esittämä Maria Åkerblom ja Satu Tuuli Karhun tulkitsema kuvitteellinen Salome. Sivuroolissa vilahtelee åkerblomilaisessa liikkeessä vahvasti vaikuttanut Eino Vartiovaara, jota esittää Tommi Korpela. Mariasta elokuvassa kerrotaan yleisölle niin aikalaiskuvauksista kuin historiankirjoituksestakin tuttu tarina manipuloivana, omaa etua tavoittelevana ja suosionnälkäisenä juonittelijana. Maria Åkerblomin perinteistä hahmoa on helppo luonnehtia kettupuuhkien, tanssahtelun, ukkomiehille flirttailun ja reippaan alkoholinkäytön kautta.
Tommi Korpela ja Pihla Viitala näyttelevät Eino Vartiovaaraa ja Maria Åkerblomia.
Maria Åkerblom seuraajineen pyrki aikanaan luomaan päinvastaista kuvaa herkästä ja haavoittuvaisesta Jumalan sanansaattajasta, jolla ei ollut pahoja aikeita laisinkaan. Näiden kahden äärilaitoja edustavan kertomuksen välistä voisi löytyä moniulotteisempi ja mielenkiintoisempi kuva Åkerblomista. Tällainen kuvaus olisi tuonut katsojalle uuden näkökulman Mariaan, ja sitä olisi ollut kiinnostavampi seurata kuin vanhaa tuttua tarinaa.
Muut olivat raukkoja, Maria paha. Näin voisi tiivistää elokuvan näkemyksen Maria Åkerblomista ja hänen ympärillään olleista muista tarinan hahmoista. Metsänhoitaja Eino Vartiovaaran hahmo on suorastaan säälittävä. Mies on joutunut Marian pauloihin ja ripustautuu tähän viimeisillä voimillaan, jotka ovat sodan ajan kauheista kokemuksista ja vaikeasta perhe-elämästä johtuen vähissä. Tätä Maria käyttää häikäilemättä hyväkseen ja saa Vartiovaarasta hyvän parin liikkeen johtoon. Vartiovaara kantaa painavan ristinsä, ja joutuu vastaamaan Marian juonittelemista teoista oikeuden edessä. Lopulta Vartiovaara pääsee irrottautumaan hirmuisesta hallitsijaparistaan.
Eino Vartiovaaran persoonasta olisi voinut ammentaa hieman syvempää ulottuvuutta. Aineksia tähän tarjoaisi esimerkiksi Vartiovaaran hämmentävän laaja teologinen sivistys, jota hän tuo esille åkerblomilaisen liikkeen hyväksi kirjoittamissaan julkaisuissa. Kenties tosielämän Eino Vartiovaaralla oli Maria Åkerblomin kanssa toimimiseen omanlaiset intressinsä, jotka eivät tässä elokuvassa tule tutkiskelluiksi.
Elokuvan juliste.
Nuori Salome on elokuvan moniulotteisin hahmo. Hän painii ihmiselämän tavanomaisten suurten kysymysten parissa: olenko riittävä tällaisena kuin olen, ja osaanko toimia oikein omasta ja Jumalan mielestä. Pienenä äitinsä menettänyt Salome on saanut Mariasta äitihahmon ja muista åkerblomilaisista perheen. Jokin vain tuntuu olevan pielessä. Kun Maria valitsee Salomen luottotehtävään, tämä pääsee näkemään maailmaa hoitaessaan Marian asioita kaupungilla. Reissuillaan Salome törmää myös maalliseen, erikoiseen Maliniin, jonka myötä Salomen elämään tulee jotain muutakin kuin rauhallista, hurskasta åkerblomilaisen elämää. Kapinan siemen on istutettu, ja lopulta Salome päätyykin muuttamaan elämänsä suuntaa kohti tuntematonta. Satu Tuuli Karhun roolisuoritus on uskottava ja auttaa pitämään yllä elokuvan ahdistavan jännitteistä tunnelmaa silloinkin, kun muut puitteet eivät sitä tue.
Näyttelijäntyö on elokuvan ansiokkaimpia osia, ja ohjaus on onnistunut saamaan näyttelijöistä luonteikkaat ja uskottavat hahmot esille. Useimpien henkilöhahmojen yksiulotteisuus menee käsikirjoituksen piikkiin, eikä ohjaajalle ole jätetty kovin kummoisia eväitä hahmojen eloon herättämiseksi.
Elokuvan kokonaisuutta luonnehtiikin jonkinlainen laiskuus. Monessa kohdassa nyt ohueksi jäävä lopputulos olisi ollut pienillä lisäponnisteluilla onnistunut. Tämä koskee yhtä lailla miljöövalintoja kuin henkilöhahmojen kuvausta. Kenties elokuvantekijät ovat luottaneet siihen, että Maria Åkerblomin persoona on riittävän kiinnostava sellaisena kuin se on perinteisesti esitetty, eivätkä ole viitsineet ryhtyä etsimään tarinaan uusia vivahteita.
Arvioitu elokuva: Marian paratiisi. Ohjaus: Zaida Bergroth. Käsikirjoitus: Anna Viitala, Jan Forström. Pääosissa Pihla Viitala, Satu Tuuli Karhu, Saga Sarkola, Tommi Korpela. Teattereissa parhaillaan.
