Yhdysvaltain vaalien materiaalia.

Latinot Yhdysvalloissa: presidentinvaalien monimuotoinen äänestäjäryhmä

Latinot ja poliittisen ajattelun hajautuminen

Latinoista tuli Yhdysvaltojen suurin vähemmistöryhmä 2000-luvun taitteessa. Latinoista puhuttaessa viitataan väestöryhmään, jonka juuret ovat Latinalaisessa Amerikassa tai laajemmin ymmärrettynä hispaanisessa kieli- ja kulttuuripiirissä. Kyse on näkyvästä, vaikuttavasta ja alati kasvavasta väestönosasta: ennusteiden mukaan lähes joka kolmas Yhdysvalloissa asuva tulee olemaan latino vuonna 2060.

Jo etukäteen vuoden 2020 presidentinvaaleja kuvattiin vaaliksi, jossa latinoäänestäjät nousevat ratkaisevaan asemaan. Vaaleissa jatkuikin edellisissä välivaaleissa nähty kehitys: latinoiden kasvava äänestysaktiivisuus ja vaikutusvalta Yhdysvaltojen poliittiseen elämään. Erityisesti nuoria latinoja rekisteröityi nyt äänestäjiksi ennätyksellisen paljon. Nämä äänet nousivatkin tärkeään rooliin esimerkiksi Arizonan ja Nevadan osavaltioissa. Poliittiset ennustajat ovat arvioineet, että nuoret latinosukupolvet alkaisivat suuntautua vanhempiaan voimakkaammin poliittisesti vasemmalle.

Samaan aikaan presidentinvaalit tekivät myös näkyväksi sen, että helpot medianarratiivit, politisoituneet stereotypiat ja vastakkainasettelu eivät tee oikeutta latinoidentiteettien monimuotoisuudelle tai äänestyskäyttäytymiselle. Sukupolvi, etninen tausta, sukupuoli, koulutus, kokemus juurista ja juurettomuudesta sekä uskonto liittyvät kaikki osaksi kokonaisuutta, josta muodostuu latinojen poliittinen ajattelu. Myös Yhdysvaltojen ajankohtainen tilanne muuttaa latinoyhteisöjä ja latinojen yhteiskunnallista ajattelua. Koronapandemia on Yhdysvalloissa iskenyt voimakkaasti erityisesti afrikanamerikkalaisiin ja latinoihin. Samaan aikaan Black Lives Matter -liike on nostanut esiin systemaattisen rasismin ja amerikkalaisen yhteiskunnan syrjiviä rakenteita.

Maanlaajuisesti demokraattiehdokas Biden sai vahvan kannatuksen latinoväestöltä. Häntä äänesti 66 % latinoista, Trumpia puolestaan 32 %. Vaikka luvut tekivät selvän eron presidenttiehdokkaiden välille, ne herättivät myös huolta erityisesti demokraattien leirissä. Trumpin kannatuksen kasvu latinojen keskuudessa osoittaa, että siinä missä republikaanit ovat onnistuneet vetoamaan latinoäänestäjiin, demokraattipuolue on pitkään laiminlyönyt heitä omissa kampanjoissaan.

Alexandria Ocasio-Cortez. Kuva: Wikipedia.

Alexandria Ocasio-Cortez. Kuva: Wikipedia.

Latinot ovat perinteisesti edustaneet itsestään selvää tukijoukkoa, joiden ääniin demokraatit ovat voineet luottaa. Demokraattien linjauksia maahanmuuttoon sekä terveydenhuollon ja koulutuksen saavutettavuuteen liittyen on pidetty riittävänä takeena latinojen tuesta.Kuitenkin Trumpin kausi presidenttinä ja hänen kannatuksensa latinojen keskuudessa erityisesti Floridan osavaltiossa osoittaa, että latinoja ei voi kohdella yhdenmukaisena, monoliittisena äänestäjäryhmänä. Esimerkiksi demokraattien edustajainhuoneen jäsen Alexandria Ocasio-Cortez totesikin tuoreeltaan presidentinvaalien jälkeen, että hänen oman puolueensa kohtalonkysymyksiä tulee lähivuosina olemaan latinojen aktivoiminen ja ruohonjuuritasolla järjestäytyminen latinoyhteisöissä eri puolilla maata.

Florida: amerikankuubalaisten epätyypillinen esimerkki

Miksi merkittävä osa latinoista äänesti Trumpia? Mikä sai latinot tukemaan presidenttiä, joka on toistuvasti solvannut heitä, maalannut heistä stereotyyppisen kuvan ja vaikuttanut suoraan heidän elämäänsä esimerkiksi kovan linjan maahanmuuttopolitiikalla ja -retoriikalla? Vastauksia näihin kysymyksiin, joita on viime viikkoina esitetty sekä Yhdysvalloissa että kansainvälisesti, haetaan usein Floridan osavaltiosta.

Floridan osavaltion voitti Trump. On tärkeää huomata, että valtaosa Trumpin keräämästä 51,2 % äänisaaliista oli peräisin maaseutualueilta ja valkoisilta äänestäjiltä. Osavaltion suurissa kaupunkikeskittymissä kuten Miamissa, Tampassa ja Orlandossa – jotka ovat vahvasti latinoäänestäjistä koostuvia alueita – Biden keräsi enemmistön äänet.

Amerikankuubalaiset olivat jälleen poikkeuksellinen ryhmä Floridan latinojen keskuudessa: heidän tukensa oli ratkaisevaa Trumpin voitolle osavaltiossa. Amerikankuubalaisten perinteisesti vahva tuki republikaaneille paitsi piti pintansa, myös voimistui: Trumpin suosio heidän keskuudessaan kasvoi vuoteen 2016 verrattuna. Ratkaisevia kysymyksiä amerikankuubalaisten äänestyskäyttäytymisessä olivat talous sekä kovan linjan Kuuba-politiikka, jonka kautta Trump pyrki koko nelivuotiskautensa miellyttämään amerikankuubalaisia äänestäjiä.

Pitkän ajan seuranta on osoittanut, että ensimmäisen polven voimakkaasti valkoisiksi identifioituvat amerikankuubalaiset tapaavat äänestää republikaaneja siinä missä myöhemmin saapuneiden tuki hajaantuu myös demokraattien suuntaan. Linjassa tämän kanssa oli myös Yhdysvaltojen kovan linjan Kuuba-politiikan, esimerkiksi diplomaattisen dialogin purkamisen ja taloudellisten pakotteiden kiristämisen, kannatus. Ilmiötä on usein selitetty amerikankuubalaisten kokemalla sosialismin pelolla, mikä saa yhteisön tukemaan republikaaneja. Voimakkaasti historiallisiin traumoihin pohjautuvassa ja niiden varaan rakentuvassa tulkinnassa demokraatit näyttäytyvät sosialisteina, jotka uhkaavat suistaa Yhdysvallat samalle tielle kuin Kuuban tai Venezuelan. Tätä niin kutsuttua sosialisminarratiivia myös Trump hyödynsi tehokkaasti omassa kampanjassaan, mistä hän sai palkinnoksi muhevan äänisaaliin Miamista.

Enemmistö amerikankuubalaisista tuki Trumpia. Miamissa tämä on saanut amerikankuubalaisen yhteisön tarkastelemaan omaa sisäistä dynamiikkaansa eikä vain keskittymään sosialisminarratiivin maalaamaan ulkopuoliseen uhkaan. Esille ovat nousseet muun muassa kysymykset rodusta ja rasismista amerikankuubalaisten omassa kokemuksessa sekä niiden kytkökset taloudelliseen eriarvoisuuteen. Sitkeä osa amerikankuubalaista identiteettiä ja imagoa on se, että 1960-luvun ensimmäisten muuttoaaltojen valkoiset ylemmän keskiluokan emigrantit edustavat ihanteellista American dream -siirtolaisuutta, jossa kotimaan jättäminen on mahdollistanut vapauden ja taloudellisen menestymisen. Tähän imagoon on olennaisena, joskin usein sanoittamatta jääneenä, piirteenä liittynyt valkoisuuden ihanne, minkä on puolestaan nähty osaksi selittävän amerikankuubalaisten vahvaa tukea republikaaneille.

Myöhempien, 1980-luvulta alkaen toteutuneiden muuttoaaltojen kuubalaiset –joista suhteellisesti suurempi osa on afrokuubalaisia, seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ja köyhyydessä eläneitä– edustavat taloudellisesti ja sosiaalisesti monimuotoisempaa joukkoa Miamissa. Black Live Matters -liike yhdistettynä Trumpin keräämään äänimäärään onkin saanut osan amerikankuubalaisista kysymään nyt, onko yhteisön sisällä välttämätöntä nostaa esiin pitkään tabuna pysyneet kysymykset valkoisuuden ihanteesta ja piilorasismista, joka näkyy esimerkiksi äänestyskäyttäytymisessä.

Pew Research Center on tutkinut monipuolisesti äänestyskäyttäytymistä.

Pew Research Center on tutkinut monipuolisesti äänestyskäyttäytymistä.

”Latinoääni” yksioikoisena tulkintana

Presidentinvaalien tulos alleviivaa myös sitä, että amerikankuubalaiset ovat poliittisessa ajattelussaan ja äänestyskäyttäytymisessään erillään muista latinoryhmistä. Yhdysvalloissa onkin maanlaajuisesti noussut esille lukuisia ääniä, jotka ovat vaatineet mediahuomion laajentamista amerikankuubalaisten ulkopuolelle ja latinojen tarkastelemisesta laajemmin kuin Floridan osavaltioon keskittymällä. Amerikankuubalaisten poliittinen ajattelu ei tarjoa kokonaiskuvaa latinoista Yhdysvalloissa.

Voimakkaasti republikaaneja tukevien amerikankuubalaisten esille nostaminen ei myöskään kuvaa kattavasti yhteisön sisäistä dynaamiikkaa. Amerikankuubalaiset, sen enempää kuin latinotkaan, eivät ole monoliittinen äänestäjäryhmä eikä heidän äänestyskäyttäytymistään voi määritellä ”latinojen ääneksi”, jota määrittäisivät samat reunaehdot ja yksioikoiset narratiivit. Vuoden 2020 presidentinvaalit osoittavat, että latinot Yhdysvalloissa ovat paitsi kasvava, myös kauttaaltaan monimuotoisemmaksi muuttuva ryhmä, joka tulee näkymään ja kuulumaan politiikan kentällä alati enemmän.


Petra Kuivala

Kirjoittaja

Petra Kuivala on teologian tohtori, joka liikkuu uskonnon- ja historiantutkimuksen, Kuuba-tutkimuksen ja Latinalaisen Amerikan tutkimuksen kentillä. Hänen tutkimusintressejään ovat moderni katolisuus, Kuuban vallankumous sekä uskonto Amerikoissa. Kuivala toteuttaa postdoc-tutkimusta historian osastolla ja David Rockefeller Center for Latin American Studies -tutkimuskeskuksessa Harvardin yliopistossa.


'Latinot Yhdysvalloissa: presidentinvaalien monimuotoinen äänestäjäryhmä' kirjoitusta ei ole kommentoitu

Ole ensimmäinen kommentoija!

Haluaisitko jakaa ajatuksesi?

Kommentoidessa on tarkoitus puhua itse asiasta, ei kirjoittajista. Toimitus poistaa kirjoittajan tai muiden kommentoijien persoonaan menevät halveksuvat, loukkaavat tai vihamieliset kommentit. Jos kommentissasi on linkki, kommentti ei tule heti näkyviin, vaan toimitus tarkistaa sen. Sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin.

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2020.