Seurakuntavaalien 2014 tunnus ”Usko hyvän tekemiseen”.
Juuri ilmestyneessä Suomen Kuvalehdessä (SK 41/2013) oli iso juttu Kansanlähetyksen profiilista.
Jutussa käytiin läpi viime kesän tapahtumia sekä Päivi Räsäsen Kansanlähetyspäivillä pitämää puhetta, liikkeen toimintaa ja ajattelua.
Jutussa nostettiin esille nimiä, jotka toimivat aktiivisesti politiikassa niin kristillisdemokraattien kuin perussuomalaisten riveissä sekä samalla ovat aktiivisia toimijoita herätysliikkeessä.
Henrik Stenbäck arvioi aiemmin syksyllä, ettei kirkon instituutiona pitäisi sekaantua politikkaan:
”Kirkolla pitää mielestäni olla aktiivinen rooli yhteiskunnassa, mutta ei politiikassa. Kirkon on oltava riippumaton puolueista. On sitten eri asia, jos yksittäiset henkilöt, myös kristityt, ovat yksilöinä puolueissa ja haluavat vaikutta yhteiskuntaan niiden kautta.”
Mutta pitääkö puolueiden sitten sekaantua kirkon elämään? Poliittiset puolueet näkyvät kirkon päätöksentekoelimissä ja seurakuntavaaleissa hyvin vaihtelevalla tavalla puolueesta ja seurakunnasta riippuen. Aktiivisia toimijoita ne kuitenkin ovat. Osalla puolueista on kirkollisasioiden toimikuntia, ja vaikuttamista tapahtuu suhteessa kirkkoon ja lisäksi kirkon puolesta politiikassa. Ja selvää on, että yhtä linjaa ei ole.
Ruotsissa valittiin äskettäin uudet päättäjät seurakuntiin ja kirkolliskokoukseen. Meillä seurakuntavaalit järjestetään syksyllä 2014, kirkolliskokousvaalit siitä kahden vuoden kuluttua. Ruotsissa puolueet ovat olleet näkyvästi mukana vaaleissa, mutta nyt puolueiden roolia haluttaisiin kaventaa. Vaalien yhteydessä käytiin paljon keskustelua siitä, mikä ylipäätään on puolueiden rooli seurakuntien päätöksenteossa. Ruotsin murrosta kuvaa hyvin se, että sitoutumattomien ryhmä nousikin kirkolliskokouksen toiseksi suurimmaksi sosiaalidemokraattien jälkeen.
Suomessa osa puolueista on tehnyt listoja seurakuntavaaleihin siinä missä herätysliikkeet ja muut ryhmittymät. Osa puoleista rohkaisee jäseniään ehdokkaiksi, mutta ei tee omia listoja. Listojen ja yksittäisten ehdokkaiden taustavoimat tiedetään ainakin sisäpiirissä, mutta jostain syystä Suomessa ei ole ollut tapana kertoa avoimesti, mikä intressiryhmä listan takana on. Listojen niminä saattaa olla vaikkapa Kansankirkon puolesta, mutta taustalla toimii puolue tai herätysliike.
Suomen ja Ruotsin tilanteen tekee erilaiseksi myös herätysliikkeiden rooli. Meillä herätysliikkeet ovat vahvoja vallankäyttäjiä seurakuntien luottamuselimissä ja kirkon päätöksenteossa. Ruotsissa herätysliikkeet eivät toimi samalla tavalla kirkon sisällä. Herätysliikkeiden kirkkopoliittiset linjaukset ovat myös helpommin pääteltävissä kuin puolueiden.
Miksi puolueen sitten pitäisi näkyä listojen nimissä? Onko puolueilla edes mitään yhtenäistä linjaa suhteessa kirkkoon? Saman puolueen sisällä on monenlaisia toisistaan poikkeavia käsityksiä kirkon elämään ja toimintaan liittyvistä kysymyksistä.
Vaaliviestinnän näkökulmasta on tärkeää, että listojen taustavoimat näkyvät avoimesti. Vaalikone auttaa yksittäisen ehdokkaan valinnassa, mutta on kohtuullista, että äänestäjä tietää myös taustalla vaikuttavan ryhmän intressit. Vaalien äänestysprosentit eivät ole huimia. Ruotsissa äänestysprosentti oli 12,7, kun meillä se oli edellisissä vaaleissa 17 prosenttia.
Kirkko tarvitsee kaikkia ryhmittymiä luomaan omia listojaan. Taustaryhmässä ei ole hävettävää ja avoimuus lisää ymmärrystä.
Valta on valtaa kirkossakin, ja on tärkeää, että osaamme tehdä sen näkyväksi. Iso tulevaisuuden haaste on, miten kaikkien jäsenten ääni saadaan kuuluviin. Tarvitsemme herätysliikkeiden ääntä, puolueiden ääntä, mutta myös sen seurakuntalaisen ääntä, joka tavallisesti vähättelee omaa rooliaan kirkon elämässä, ajattelee katselevansa sivusta.
Jos äänestäjiksi halutaan muitakin kuin kirkon sisäpiiriä, on äänestäminen tehtävä helpoksi, ja oma ehdokas on löydettävä helposti. Tärkeä askel tässä on ehdokaslistojen avoimuus.
Mari Leppänen
Seurakuntavaalit järjestetään syksyllä 2014 ja vaalien teemana on ”Usko hyvän tekemiseen”. Kirjoittaja työskentelee seurakuntavaalien projektipäällikkönä Kirkkohallituksessa. Etusivun kuva on napattu nuorille suunnatusta vaalivideosta.
