Kotiteollisuus hassuttelee Kansallismuseossa parin vuoden takaisissa promokuvissa. Kuva: Mika Vuoto
Muutamassa blogikirjoituksessa ei pitkälle pääse. Lienee kuitenkin käynyt selväksi, että Kotiteollisuuden sanoituksissa olisi runsaasti aineistoa teologiselle analyysille. Miten siis edetä?
Ensimmäinen mielenkiintoinen näkökulma on uskonnon ja kirkon välinen suhde. Pappi esiintyy pelkästään kielteisessä valossa. Jos pappi ei puhu pyörryksiin (”Meren mutaa”), hän puhuu tuleen sanoja (”Lemminkäisen laulu”).
Tai sitten pappi yksinkertaisesti ”puhuu vaan” – ja Jumala on hiljaa (”Pappi puhuu”). Papin puhe näyttäytyy merkityksettömänä korvikkeena kaivatulle Jumalan puheelle.
Silti kirkolla näyttää olevan rituaalista merkitystä. Rauhan tervehdyksen haastattelussa Jouni Hynynen pitää kastetta ja kirkollista vihkimistä ehdottomasti parempana kuin ei-kirkollisia juhlia. Oma lapsikin on kastettu. Myös kirkkorakennukset vetoavat.
Laulujen sanoituksetkin ponnistavat kirkollisesta maaperästä. Aineisto linkittyy Raamattuun tavalla, jossa havaitsee luterilaisuuden vaikutuksen. Kotiteollisuuden sanoituksia ei voi ymmärtää ilman näiden taustatekijöiden tuntemusta. Tämä pätee siitä huolimatta, että sanoituksissa on vanhoista aineksista keitetty jotain uutta.
Runsas raamatullinen materiaali tarjoaisi kiitollisen aineiston reseptio- ja vaikutushistorialliselle tutkimukselle. Tässä tutkimusnäkökulmassa katsotaan, miten Raamattua on käytetty ja miten se vaikuttaa aineistossa.
Kotiteollisuuden laulujen jumalakuva olisi oma kiinnostava tutkimuskohteensa. Viime vuosikymmenen vilkas uusateistinen keskustelu ei näytä heijastuvan siihen. Lauluissa ei erityisemmin pohdita, voiko Jumalan olemassaoloa todistaa tai ei. Jumalakysymys liittyy enemmän elämän mielekkyyteen ja eettisiin kysymyksiin.
Erityisesti uskontopsykologinen näkökulma voisi valaista laulujen jumalakuvaa. Ihmisille pilkallisesti naurava, välinpitämätön tai vanhuudenheikko Jumala kuvastaa jonkinlaista kokemusta, joiden analysointi esimerkiksi Matti Hyrckin 1990-luvulla laatiman jumalakuvateorian avulla saattaisi olla kiinnostavaa.
En voi väittää löytäneeni Kotiteollisuuden sielua. Silmiin pistävää on kuitenkin se, ettei yksin sielu vaan myös Jumala tuntuu olevan kadoksissa. Onko näillä seikoilla yhteyttä keskenään? Rauhan tervehdyksen haastattelussa Hynynen itse sanoo: ”Siitähän mie olen tehnyt monta tekstiä, ettei Jumala oikeasti välitä, meidät on unohdettu.”
Voi olla, ettei tällainen jumalakuva ole kovin tavallinen kristillisessä perinteessä. Ennenkuulumaton se ei kuitenkaan ole, ei edes kristillisen teologian ytimessä. Sekä Matteus että Markus ilmoittavat Jeesuksen viimeisiksi sanoiksi ristillä: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” (Matt. 27:46; Mark. 15:34.)
Tämä ei toki ole evankeliumeissa lopullinen totuus. Mutta ei se näytä olevan yksinomainen totuus Kotiteollisuuden lauluissakaan.
Niko Huttunen
Kappaleiden sanoitukset Kotiteollisuuden verkkosivuilla.
Kirjoitussarjan muut osat Vartijan sivustolla.
Kuuntele: Spotify-soittolistalla kirjoitussarjassa mainittuja kappaleita (tarvitset Spotify-käyttäjätunnuksen).
Katsele: Videosoittolistalla kappaleita YouTubessa.
