Edellisessä osassa totesin, että Kotiteollisuuden lauluissa kysymys Jumalasta linkittyy vahvasti kokemukseen siitä, millainen maailma on. Usein maailma näyttäytyy kaoottisena paikkana. Olennainen osa tässä kokemuksessa on se, miten ihmiset toimivat toisiaan kohtaan väärin. Näin uskonto ja etiikka liittyvät lauluissa yhteen.
Hahmotan etiikan uskonnollista ulottuvuutta kahden kappaleen kautta. Ne ovat yhtyeen uusimmalta levyltä Maailmanloppu (2013). Edellisen kirjoituksen tapaan valitan, ettei minulla ole mahdollisuutta perehtyä koko laajaan aineistoon.
Ensimmäiseksi tarkastelen kappaletta ”Silmä silmästä, hammas hampaasta”.
Hynynen on lainannut kappaleen nimeksi tulleet kertosäkeen sanat Jeesuksen toistamassa muodossa (Matt. 5:38), jossa ne yleensä tunnetaan. Mooseksen laissa on mainittu muitakin kuin silmä ja hammas (esim. 2. Moos. 21:23-24).
Jeesus suhtautui Mooseksen lakiin periaatteeseen kriittisesti. Sama kielteisyys näkyy Hynyselläkin. Sanoilla ilmaistaan ihmisten kielteistä, moraalitonta toimintaa. Nämä samat ihmiset lausuvat myös: ”Jumala on kuollut.” (sanat ovat peräisin filosofi Friedrich Nietzscheltä). ”Jumala on kuollut” -teologia ja ”Silmä silmästä” -periaate kuuluvat siis yhteen.
Hynynen näyttää esittävän, että teologinen moraali vääntyy ihmisten omien toiveiden heijastumaksi, jos Jumala julistetaan kuolleeksi. Ironisesti Hynynen muotoilee ihmisten järkeilyn: ”niin kai tekis taivaan isäkin.”
Mikä sitten on kappaleen idea? Yhtyeen kotisivulla Hynynen määrittelee sen näin: ”kaikki pysyy paikallaan, mikään ei muutu.” Tätä voisi äkkiseltään pitää viittauksena Saarnaajaan, mutta viittaussuhde ei ole mitenkään ilmeinen – korkeintaan mahdollinen.
Laulun aiheena on rinnastaa kansanjohtajien ohjaama totalitaarinen menneisyys ja nykyisen kansan vääntäytyminen pukumiesten rahamaailmaan. Molemmissa kansa seuraa itselleen yhtä huonosti sopivaa ideaalia. Seurauksena on ilmeisesti väärä etiikka. ”Silmä silmästä” -periaate symboloi länsimaisessa perinteessä yleisesti eettistä kovuutta.
Rinnastus menneen ja nykyisen sukupolven välillä saa raamatullisen ilmaisunsa sanoissa ”isien synnit toistetaan”. Jo sana ”synti” viittaa uskonnolliseen ulottuvuuteen, ja isien syntien toistaminen löytyy monista kohdista (esim. Jes. 65:7; Hes. 20:30; Luuk. 11:48) – vaikka sanastollisesti täysin vastaavaa ilmaisua ei olekaan. Raamatullinen teema on saanut itsenäisen muotoilun.
Toisena tarkastelun kohteena on kappale ”Kultainen vasikka”, joka esiintyy vain levyn kirjaversiossa. Aihe on luonnollisesti Raamatusta – joskin nykykäännöksessä vasikka on sonni (2. Moos. 32) – ja Hynynen kommentoi sanoitusta: ”Vanha testamentti on yhä se paras ja painavin kirja.”
Kultainen vasikka on laulussa ”vaurauden kaikkivoipa jumala”. Temaattinen yhteys ”Minä olen” -kappaleen epäjumalien kanssa on ilmeinen. Puheenvuoron ottaa ”Taivaan Herra”, joka uhkaa maata täydellisellä tuholla ja moittii ahneudesta. Ihmisen ääni vastaa kuitenkin Jumalalle, että tämä tarttuu asioihin liian myöhään. Sitä paitsi Jumalalla tuskin on oikeutta rangaista ihmisiä, kuten laulun loppu toteaa:
Itse jätit meidät tänne
leikkimään
ja sotimaan keskenämmeIstuimme jumalten pöytään
etkö nää
siellä riehumme keskellänne
Loppusäkeistöistä edellinen on aikaisemmista levyistä tuttu Jumala, joka ei ole riittävästi ohjannut maailmaa. Jumalaa siis syytetään välinpitämättömyydestä. Viimeinen säkeistö kuitenkin asettaa kysymyksen siitä, onko Jumala sittenkään lopulta syyllinen, ainakaan yksin.
Viimeinen säkeistö vaihtaa vanhatestamentillisen jumalakuvan antiikin myyttiseen aiheeseen jumalten pidoista. Miten on tulkittava se, että ihminen on noussut jumalten pitopöytään? Onko juuri jumalaksi nouseminen maailmassa esiintyvien ongelmien syy?
Tämä olisi perinteinen antiikkinen hybris-syyte, joka sopii myös kristillisen teologian ajatukseen synnistä: ihminen haluaa kohota jumalaksi. Tässä mielessä ihminen on syyllinen. Mutta Jumalakaan ei jää syyttömäksi, sillä hän ei ole estänyt tapahtunutta – ei edes huomannut.
Niko Huttunen
Kappaleiden sanoitukset Kotiteollisuuden verkkosivuilla.
Kirjoitussarjan muut osat Vartijan sivustolla.
Kuuntele: Spotify-soittolistalla kirjoitussarjassa mainittuja kappaleita (tarvitset Spotify-käyttäjätunnuksen).
Katsele: Videosoittolistalla kappaleita YouTubessa.