Kotiteollisuus. Kuva: Mika Vuoto

Kotiteollisuuden sielua etsimässä 2/4

Kotiteollisuus laulaa tuon tuostakin Jumalasta. Teema on kiistatta keskeinen Jouni Hynysen lyriikassa. Pienessä kirjoituksessa on mahdotonta käsitellä tyhjentävästi, mitä kaikkea hän on sanonut Jumalasta. Muutaman päälinjan voi kuitenkin hahmottaa.

Kysymys Jumalan olemassaolosta tai olemattomuudesta tulee harvoin esiin. Kappaleessa ”Jäälintu” (Kuollut kävelee, 2009) lauletaan ”tiedän, että Jumala on”. Toisinaan taas ei ole: ”Mistä tulee toivo siitä, että joskus näkisi Jumalan, jota ei ole?” (”Soin”, Eevan perintö, 1999.)

Lauluissa ei pohdita sitä, voidaanko Jumalan olemassaolo jollakin tavoin todistaa vai ei. Kyse on pikemminkin siitä, onko kokemusmaailman perusteella mahdollista uskoa Jumalaan – nimenomaan hyvään Jumalaan. Kyse on kristillisen teologian klassisesta teodikea-ongelmasta.

Kokemusmaailma on keskeistä myös silloin, kun Jumalan olemassaolo edellytetään kyseenalaistamatta. Tällöin kokemus sanelee jumalakuvan laadun.

Usein näyttää siltä, että Jumala ei toimi maailmassa. Tähän voi olla erilaisia syitä. Ensinnäkin Jumala voi olla kyvytön toimimaan, kuten kappaleessa ”Syli” (7-LP, 2005):

Kotiteollisuus. Kuva: Mika Vuoto

Kotiteollisuus poseeraa promokuvassa vuodelta 2011. Kuva: Mika Vuoto

Jumala on ollut hiljaa
kaksituhatta vuotta
kiikkustuolissa kiikkuu, itsekseen puhuu
kuluttaa vanhuuttaan

Jumala ei kuitenkaan välttämättä ole heikko, vaan myös aktiivisen pilkallinen maailmaa kohtaan. Näin kappaleessa ”Kaihola” (7-LP, 2005):

Jumala nauraa kirkoille,
papeille, rituaaleille,
kauniille alttaritauluille
koko maailmalle

Myös ihminen voi olla niin etäällä Jumalasta ja niin pahan turmelema, että yhteyttä Jumalaan ei enää löydy. Tämä näkemys tulee esiin kappaleessa ”Tämän taivaan alla” (Helvetistä itään, 2003):

jos jostain joskus löytyy jumala
ei se lapsekseen, kuvakseen
minua tunnista

Kuvaavaa Hynysen kristilliselle esiymmärrykselle on, että mahdollisesti olemassa oleva Jumala määrittyy Raamatun luomiskertomuksen kautta, jossa Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen (1. Moos. 1:27).

”Tämän taivaan alla” -kappaleen jumalakuva edustaa sikäli varsin hyvin sanoitusten yleistä jumalakuvaa, että usein Jumala ei kuule tai välitä siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Jumala voi olla jopa pilkallinen maailmaa kohtaan.

Jokseenkin toisenlaista jumalakuvaa edustaa hittibiisiksi kohonnut kappale ”Minä olen” (Helvetistä itään, 2003). Jo kappaleen nimi viittaa kuuluisaan kertomukseen siitä, miten Mooses kysyi Jumalan nimeä. Vastaus oli lyhyesti: ”Minä olen” (2. Moos. 3:14).

”Minä olen” -kappale kuvaa – kuten Kotiteollisuuden kappaleet niin usein – elämän toivotonta puolta. Tällä kertaa Jumala ei kuitenkaan loista poissaolollaan eikä suhtaudu välinpitämättömästi tai pilkallisesti ihmisiin. Jumalasta puhuva kertosäe alkaa vastakohtaa ilmaisevalla sanalla ”Mutta”:

Mutta minä olen ja elän ja hengitän
yhtä suurta jumalaa, Elämänhalua
sen temppeleinä toimivat kapakat, ilotalot
markkinat, marketit, kaupunkien värivalot

”Minä olen” ei laulussa esiinny Jumalan nimenä, mutta laulaja on niin Jumalan läsnäolon läpäisemä, että ihmisen ja Jumalan raja häälyy. Kaiken ankeuden keskellä kukoistava Elämänhalu – huomaa iso alkukirjain – on Jumala.
Arkinen ja harmaa ympäristö, jota laulussa kuvataan, osoittautuu siten Jumalan toimintapiiriksi. Sävy on samankaltainen kuin Paavalin stoalaissävyisessä Areiopagi-puheen jumalakuvassa: ”Hänessä me elämme, liikumme ja olemme.” (Ap. t. 17:28)

On tietenkin vaikea sanoa, missä määrin Hynynen on laulua kirjoittaessaan ammentanut Raamatusta. Vaikutteet voivat olla epäsuoria, tiedostamattomia tai vain sattumalta samankaltaisia. Yhdessä laulun kohdassa linkki kristilliseen perinteeseen on kuitenkin ilmeinen:

Kuka täällä komentaa, ketä täällä totellaan
kahta suurta jumalaa, Ahneutta ja Rahaa

Ei liene sattumaa, että kritiikin kohteena on kaksi väärää jumalaa erotuksena yhdestä oikeasta. Raamatussa polyteismia arvostellaan tuon tuostakin. Eikä ahneus tai rahakaan ole mitenkään poikkeuksellisia kritiikin kohteita.

Jeesus muotoili varallisuuden ja polyteismin kritiikin näin: ”Kukaan ei voi palvella kahta herraa. – – Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.” (Matt. 6:24). Luther puolestaan katsoi, että ”Mammona, toisin sanoen raha ja omaisuus,” on ”maailman yleisin epäjumala” (Iso Katekismus, Ensimmäinen käsky).

Mammonan palvonta on teema, joka eri muodoissa toistuu Kotiteollisuuden kappaleissa. Se siirtääkin keskustelun etiikan uskonnolliseen ulottuvuuteen. Siitä lisää seuraavassa kirjoituksessa.

Niko Huttunen

Kappaleiden sanoitukset Kotiteollisuuden verkkosivuilla.
Kirjoitussarjan muut osat Vartijan sivustolla.
Kuuntele: Spotify-soittolistalla kirjoitussarjassa mainittuja kappaleita (tarvitset Spotify-käyttäjätunnuksen).
Katsele: Videosoittolistalla kappaleita YouTubessa.


Niko Huttunen

Kirjoittaja

Huttunen on Uuden testamentin eksegetiikan dosentti, joka on tutkinut varhaisen kristinuskon suhdetta antiikin filosofiaan ja roomalaiseen yhteiskuntaan. Hän on kirjoittanut myös Raamatun käytöstä ja vaikutuksesta Suomen sisällissodassa ja sen jälkeen. Tällä hetkellä Huttunen laatii Uuden testamentin tuoretta suomennosta.


'Kotiteollisuuden sielua etsimässä 2/4' kirjoitusta on kommentoitu

    • Vartija

      2.9.2013 @ 19.49 Vartija

      Hyvä nimimerkki Telssu,
      olet nyt kommentoinut useampaa Vartijan artikkelia lisäämällä linkin, joka ei liity asiaan. Vartija toivoo, että kommentit koskevat sivun artikkelia, etenkin, jos niissä linkki. Jatkossa poistamme asiaankuulumattomat linkitykset.

      Vastaa

  1. 30.8.2013 @ 18.28 la Filino de homo

    Kaj Dio diris al Moseo: MI ESTAS, KIU ESTAS.

    (Eliro 3: 14)

    Vastaa

  2. 30.8.2013 @ 19.18 Teräsmiehen tytär

    Tulee sellainen kuva, että kirkkoa ei vois vähempää kiinnostaa, missä Jouni Hynynen viettää iäisyyden. Mutta mitä välii; Jumalaa kiinnostaa senkin edestä.

    Vastaa

  3. 31.8.2013 @ 10.41 Upton Sinclair

    It is difficult to get a man to understand something when his salary depends on his not understanding it.

    Vastaa


Haluaisitko jakaa ajatuksesi?

Kommentoidessa on tarkoitus puhua itse asiasta, ei kirjoittajista. Toimitus poistaa kirjoittajan tai muiden kommentoijien persoonaan menevät halveksuvat, loukkaavat tai vihamieliset kommentit. Jos kommentissasi on linkki, kommentti ei tule heti näkyviin, vaan toimitus tarkistaa sen. Sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin.

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2017.