Holokaustiaiheisia elokuvia on tehty toisen maailmansodan päättymisestä lähtien. Erinomainen lähde niiden kartoittamiseksi ja löytämiseksi on Rich Brownsteinin teos Holocaust Cinema Complete, jonka olen esitellyt viime vuonna Vartijassa. Jotkut elokuvista ovat heikosti jos lainkaan saatavilla kaupallisina tallenteina. Joidenkin filmien ainoa katselupaikka on YouTube, josta parhaassa tapauksessa löytää koko elokuvan englanniksi tekstitettynä. Esittelen seuraavassa kolme tällaista elokuvaa. Kaikkia niitä voi suositella aihepiiristä kiinnostuneille.
Ranskanjuutalaisen Claude Lanzmannin Shoah on 1985 valmistunut 9,5-tuntinen dokumentti, joka on esitetty viimeksi Suomessa televisiossa syksyllä 1994. Ajankohtaa selittänee aiemmin samana vuonna ensi-iltaan tullut Steven Spielbergin katsojamenestys Schindlerin lista ja sen herättämä kiinnostus holokaustia kohtaan. Shoah on saatavilla myös dvd:nä. YouTubessa filmi on kahdessa osassa englanniksi tekstitettynä (linkki jutun lopussa).
Lanzmannin dokumentissa vieraillaan holokaustin tapahtumapaikoilla Saksan miehittämässä Puolassa ja haastatellaan holokaustista selvinneitä ja tapahtumia sivusta seuranneita puolalaisia. Paria tappamiseen osallistunutta vanhaa natsia Lanzmann haastattelee salakuvauksen avulla. Lanzmann kiersi Puolaa tulkin kanssa ja kävi kuvaamassa tappoleirien sijaintipaikkoja. Hän haastatteli selviytyjiä 14 maassa, esimerkiksi Israelissa. Holokaustin historioitsijoista haastateltavana on Raul Hilberg, jonka massiivinen kolmiosainen The Destruction of the European Jews ilmestyi jo 1961. Lanzmann yrittää aina selventää haastateltavilta pienimmätkin yksityiskohdat tapahtumista ja menettelytavoista.
Puolalaisten sivustakatsojien haastattelut ovat paljonpuhuvia. Haastattelutilanteissa ympärille kerääntyy aina muitakin ihmisiä, jotka osallistuvat keskusteluun välihuudoilla ja välillä naureskellen. Usein haastatteluista jää tunne, että haastateltavat eivät puhu aivan rehellisesti ja jättävät todelliset mielipiteensä juutalaisista sanomatta. Hyvin vahvasti välittyy vakuuttuneisuus juutalaisten yleisestä rikkaudesta; erään haastateltavan mielestä juutalaiset joutuivat kärsimään, koska he olivat rikkaimpia. Elokuvan mainosjulisteessa on puolalainen veturinkuljettaja Henryk Gawkowski, joka parikymppisenä ajoi junia Treblinkan tuhomisleireille. Hänen haasttelunsa on yksi dokumentin vaikuttavimpia ja rehellisimpiä. Rautateillä ylipäänsä oli suuri rooli holokaustin toteuttamisessa, ja rautatiekuvastolla on filmissä iso rooli.
Ostatni etap (The Last Stage, suomeksi esitetty nimellä Ken tästä käy) on puolalainen, Auschwitzin tappoleirin maisemissa 1948 kuvattu elokuva, joka löytyy YouTubesta englanniksi tekstitettynä. Elokuvan avustajina käytettiin Auschwitzin (Oswiecimin) kaupungin asukkaita. Elokuva ei ole aivan ”puhdas” holokaustielokuva, sillä siinä on suurempi rooli leirin muilla kuin juutalaisilla vangeilla, erityisesti puolalaisilla. Leirillä syntynyttä vastarintahenkeä natseja vastaan kuvataan mielenkiintoisesti. Hieman epätodennäköiseltä tuntuu, että tiedot sotarintamien tapahtumista olisivat välittyneet vankien keskuuteen niin nopeasti kuin elokuvassa annetaan ymmärtää. Leirin natsipäällystön kuvaamisessa korostetaan sadististen vaaleiden saksalaisten naisten osuutta.
Obchod na korze (suomeksi esitetty nimellä Liike pääkadulla) on 1965 Tshekkoslovakiassa valmistunut elokuva, joka kuvaa slovakialaista pikkukaupunkia toisen maailmansodan aikana ja siellä juutalaisiin kohdistuneita toimia. Elokuva päättyy kaupungin juutalaisten kuljettamiseen leireille. Kyse on suurin piirtein vuoden 1942 puolivälistä. Elokuva löytyy englanniksi tekstitettynä YouTubesta. Se voitti 1966 Oscarin parhaasta ulkomaisesta elokuvasta. Elokuvan naispääosan esittäjä Ida Kaminska oli ehdolla naispääosan Oscariin mutta hävisi Elizabeth Taylorille.
Elokuva on onnistunut sekoitus komediaa, joka leimaa elokuvan alkupuolta, ja tragediaa, joka hallitsee elokuvan loppuosaa. Pääosassa on hieman saamaton työmies Tono Brtko, joka saa vaimonsa riemuksi fasistilangoltaan nimityksen juutalaisen lesken Rozalie Lautmannovan nappikaupan arjalaistajaksi eli haltuunottajaksi. Tono ei saa asiaa menemään perille vanhalle ja huonokuuloiselle Rozalielle, joka saa väärän käsityksen, että Tono on hänen sukulaismiehensä, joka on tullut auttamaan häntä. Kaksikko pitää kauppaa yllä yhdessä aina siihen asti, kun juutalaiset kootaan kaupungin torille ja heitä aletaan kuljettaa tuntemattomaan päämäärään. Erityisen mielenkiintoista on kuvaus siitä, miten kaupungin ei-juutalaiset asukkaat suhtautuvat juutalaisiin: harvat auttavat, useimmat hyväksyvät kovan kohtelun. Yrittäessään piilottaa Rozalieta fasisteilta Tono vahingossa aiheuttaa tämän kuoleman. Sen jälkeen hän hirttää itsensä.
Shoah. Ohjaaja Claude Lanzmann. Ranska 1985. Linkki ensimmäiseen osaan.
Ostatni etap. Ohjaus Wanda Jakubowska. Pääosissa Barbara Drapinska, Tatyana Guretskaya. Puola 1948. Linkki.
Obchad na korze. Ohjaus Jan Kádár. Pääosissa Ida Kaminska, Josef Kroner. Tsekkoslovakia 1965. Linkki.
Artikkelikuvassa kollaasi elokuvien mainosjulisteista.
