Karjalan teologinen seura (KTS) on perustettu 2003. Se on julkaissut 20 toimintavuotensa aikana yhteensä kuusi teosta. Esitykseni on sikäli yksipuolinen, että olen ollut tekemisissä kaikkien niiden kanssa. Toivottavasti siitä on ongelmien lisäksi myös etua.
Lähes kaikilla kirjoilla on samanlainen ulkoinen ilme, jota voi pitää korkeatasoisena. Tämä johtuu siitä, että graafikkona ja taittajana on yhtä teosta lukuun ottamatta ollut sama henkilö. Leea Waseniuksen käsialaa on myös KTS:n alkuvaiheista (2005) periytyvä logo.
Leea on tehnyt viimeisenkin teoksen samalla hinnalla kuin ensimmäisen, vaikka niiden väliä on lähes 12 vuotta. Hän on osoittanut työssään poikkeuksellista omistautumista ja ammattitaitoa.
Julkaisuille on ollut yhteistä myös se, että niiden julkaisupäätös on edellyttänyt taloudellista itsekannattavuutta. KTS ei ole voinut lähteä anomaan valtionapua Suomen akatemialta tai Tieteellisten seurain valtuuskunnalta.
Helsinkiläiset tieteelliset seurat ovat olleet paremmassa asemassa voidessaan esiintyä valtakunnallisina seuroina, jotka ovat olleet oikeutettuja valtionapuun. Tämä tosiseikka rajoittaa edelleenkin KTS:n julkaisutoimintaa, joka on koostunut lähinnä juhlakirjoista ja vastaavista.
Käyn seuraavassa läpi kaikkien kuuden kirjan pääasiallisen sisällön ja julkaisuvaiheet.
Julkaisuja 1. Terve sielu terveessä ruumiissa. Juhlakirja professori Paavo Kettusen täyttäessä 60 vuotta 27.11.2009. Toim. Hannu Mustakallio. Jyväskylä 2009. 374 s.
Karjalan teologisen seuran julkaisuja -sarjan ensimmäinen teos oli seuran puheenjohtajalle, käytännöllisen teologian professorille Paavo Kettuselle tämän 60-vuotispäivänä marraskuussa 2009 omistettu juhlakirja, jonka otsikkona oli Terve sielu terveessä ruumiissa. Otsikko ilmensi ”jubilaarille ominaista pyrkimystä vaalia kokonaisvaltaisesti elämän eheyttä”, niin kuin saatesanoissa todettiin. Käytännössä valmis kirja ojennettiin Kettuselle hieman syntymäpäivän jälkeen.
Saatesanoissa juhlakirjan ilmestymistä luonnehdittiin historialliseksi merkkitapaukseksi. Puheenjohtajan juhlakirja aloitti uuden KTS:n julkaisusarjan ja rakensi pohjaa itäsuomalaiselle hengenviljelylle.
Juhlakirjan toimitti professori Hannu Mustakallio. Sen toimitusneuvoston muodostivat hänen lisäkseen dosentit Ilkka Huhta ja Jouko Kiiski sekä yliopistonlehtori Heikki Salomaa. Kirjan ulkoasun oli suunnitellut joensuulainen graafikko Leea Wasenius.
Juhlakirjaan sisältyi yhteensä 27 eri alojen asiantuntijoiden kirjoittamaa artikkelia. Kirjoittajat olivat lähtöisin eri yliopistoista: Joensuun, Helsingin ja Kuopion yliopistoista sekä Åbo Akademista. Artikkelit liikkuivat käytännöllisen teologian, uskonnonpedagogiikan, systemaattisen teologian ja kirkkohistorian piirissä. Ne heijastelivat myös jubilaarin yhteistyöverkostoja.
Ensimmäisen osan kirjoitukset käsittelivät Kettusen ominta alaa sielunhoitoa. Osan aloitti professori Markku Heikkilän artikkeli Pastoraalipsykologia suomalaisessa yliopistoteologiassa. Juhlakirjassa oli myös Kettusen henkilöbibliografia.
Tabula gratulatoriaan sisältyi 44 onnittelua yhteisöiltä ja 300 yksityishenkilöiltä. Yhteisöonnittelijoita oli lisäksi kaksi muuta. Lopullinen painosmäärä oli 630 kappaletta. Juhlakirjahanke tuotti ylijäämää noin 540 euroa; lisäksi ylimääräisiä kirjoja jäi satakunta.
Julkaisuja 2. Kirkkohistorian alueilla. Juhlakirja professori Hannu Mustakallion täyttäessä 60 vuotta [22.6.2011]. Toim. Ilkka Huhta & Juha Meriläinen. Jyväskylä 2011. 485 s. (Suomen kirkkohistoriallisen seuran kanssa).
Professori Hannu Mustakallion täyttäessä 60 vuotta kesäkuussa 2011 julkaisivat Suomen kirkkohistoriallinen seura ja Karjalan teologinen seura hänelle omistetun juhlakirjan. Kirjan pääotsikko Kirkkohistorian alueillaviittasi muun muassa Mustakallion itselleen ottamaan tehtävään edistää Joensuusta käsin alueellisen kirkkohistorian tutkimusta.
Kirjan olivat toimittaneet kirkkohistorian yliopistonlehtoreina Joensuussa toimineet Ilkka Huhta ja Juha Meriläinen. Lisäksi kirjalla oli toimituskunta, johon kuuluivat heidän lisäkseen dosentti Mikko Ketola, professori Matti Kotiranta ja dosentti Seppo Lohi.
Kirjassa oli yhteensä 30 kirjoittajaa, jotka olivat lähinnä kirkkohistorioitsijoita Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen piiristä, muutama myös Pohjois-Suomesta. Ulkomaisia kirjoittajia oli kolme; he olivat kotoisin Uppsalasta, Tallinnasta ja Riiasta.
Tabula gratulatoriassa yhteisöonnitteluja oli yhteensä 47, muita taas 256.
Se että juhlakirjan julkaisemisessa oli mukana myös Karjalan teologinen seura, oli jubilaarille yllätys. Hän kuului kyseisenä aikana jo KTS:n hallitukseen, joka ei ollut kuitenkaan käsitellyt asiaa millään tavoin.
Kirja oli otettu KTS:n julkaisusarjaan sen toisena teoksena; siinä olivat mukana myös KTS:n omat sarjanumerot.
Jälkeenpäin olen saanut selville, että KTS:n roolina oli lähinnä tarjota juhlakirjaa jäsenilleen, mutta muuten Kirkkohistoriallinen seura kantoi siitä taloudellisen ja toimitusvastuun. KTS:n julkaisujen sarja oli juhlakirjan myötä saanut joka tapauksessa toisen nimekkeen.
+ + +
Vuonna 2011 Tieteellisten seurain valtuuskunta toteutti tieteellisten julkaisusarjojen arviointihankkeen, jolla oli kauaskantoisia seurauksia. Arviointia varten TSV:n yhteyteen perustettiin Julkaisufoorumi, jota varten luokiteltiin julkaisusarjoja niiden vaikuttavuuden ja arvostuksen mukaan. Joensuun edustajana Julkaisufoorumin suunnitteluvaiheessa oli professori Paavo Kettunen.
KTS:n oma julkaisusarja sai Julkaisufoorumin luokittelussa tason 1, joka oli varattu tavanomaisille tieteellisille julkaisukanaville Näin sarjassa julkaistaville teoksille ja artikkeleille tunnustettiin tästä lähtien tietty tieteellinen ja samalla taloudellinen arvo.
Tiedeyhteisössä ruvettiin soveltamaan julkaisujen valinnassa johdonmukaisesti vertaisarviointia. Luokittelu ei ollut tarkoitettu pysyväksi, vaan se saattoi muuttua julkaisutoiminnan muuttuessa.
+ + +
Julkaisuja 3. Hannu Mustakallio, Kaikki me olemme jostain kotoisin. Puheita ja artikkeleita professori Hannu Mustakallion Joensuun-kaudelta 2003–2019. Toim. Ilkka Huhta & Pekka Metso. Kuopio 2019. 463 s.
Kun professori Hannu Mustakallio oli jäämässä eläkkeelle helmi–maaliskuun vaihteessa 2019, hän halusi julkaista emerituskirjan, joka sisältäisi hänen Joensuun-aikana julkaisemiaan artikkeleita ja pitämiään erilaisia puheita. Luonteva kustantaja oli Karjalan teologinen seura, jonka puheenjohtajana Mustakallio toimi.
KTS:n hallitus hyväksyi julkaisusuunnitelman. Se nimesi emerituskirjan toimittajiksi dosentti (sittemmin professori) Ilkka Huhdan ja apulaisprofessori Pekka Metson sekä muiksi toimituskunnan jäseniksi dosentti Jouko Kiiskin ja yliopistonlehtori Heikki Salomaan, joista viimeksi mainittu huolehti erityisesti markkinoinnista.
Kysymyksessä oli KTS:n ydinryhmä, joka – Metsoa lukuun ottamatta – oli muodostanut jo Paavo Kettusen juhlakirjan toimitusneuvoston.
Emerituskirjan lopulliseksi nimeksi tuli Kaikki me olemme jostain kotoisin. Puheita ja artikkeleita professori Hannu Mustakallion Joensuun-kaudelta 2003–2019. Kirja sisälsi 65 eriluonteista puhetta tai artikkelia. Tieteellisten eli refereeartikkelien määrä oli 25.
Artikkeleista oma osasto oli omistettu kirjan kustantaneelle Karjalan teologiselle seuralle. Se sisälsi muun muassa esitelmän, jonka Mustakallio oli pitänyt KTS:n 10-vuotisjuhlassa, sekä seuran ensimmäisen kunniajäsenen professori Jaakko Eleniuksen muistosanat.
Emerituskirjahankkeen tavoitteina olivat vähintään taloudellisen nollatuloksen saavuttaminen ja KTS:n tieteellisen julkaisuprofiilin vahvistaminen. Molemmat tavoitteet saavutettiin. Hallitus hyväksyi seuralle ohjesäännön, jossa vastuu julkaisutoiminnasta uskottiin sen julkaisutoimikunnalle, sekä hankki oikeuden vertaisarviointitunnuksen käyttämiseen ja julkaisujen myymiseen Tieteellisten seurain valtuuskunnan Tiedekirja-myymälässä.
Emerituskirjan markkinoinnissa pääasiallisina kohderyhminä olivat Itä- ja Pohjois-Suomen eli Kuopion, Mikkelin ja Oulun hiippakunnat. Tabulaan tuli 60 yhteisöä. Opiskelijoita siinä oli 23 ja muita yksityishenkilöitä 379. Neljän tilaajan nimet eivät ehtineet Tabulaan. Nimiä oli yhteensä 466 ja painosmäärä 700 kappaletta. Huomattava osa tilaajista sai kirjansa Mustakallion emeritusluennon yhteydessä. Vaikka emerituskirja osoittautui arvioitua laajemmaksi, se tuotti kustantajalle ylijäämää noin 1 250 euroa.
Kirja on arvioitu Suomen kirkkohistoriallisen seuran uusimmassa vuosikirjassa (2022). Sitä voi Kirsi Vikmanin mukaan tarkastella tekijänsä elämäntyönä, alueellisen ja poliittisen kirkkohistorian tietopakettina tai jonakin muuna teemana,
Julkaisuja 4. Pappi, opettaja, parantaja. Isä Jarmo Hakkaraisen juhlakirja. Toim. Talvikki Ahonen, Pekka Metso & Juha Riikonen. Kuopio 2020. 192 s.
Vuonna 2020 Karjalan teologinen seura julkaisi kaksi juhlakirjaa, jotka omalla tavallaan loivat KTS:n julkista kuvaa. Kohteina olivat ortodoksisen teologian ja läntisen teologian pitkäaikaiset opettajat Jarmo Hakkarainen ja Jouko Kiiski, jotka olivat lähteneet tai olivat lähdössä eläkkeelle. Kiiski täytti lisäksi 65 vuotta joulukuussa 2020.
Edellinen kirja Pappi, opettaja, parantaja syntyi lähinnä ortodoksisen teologian piirissä Joensuussa. Sen julkaisemisesta tekivät KTS:n hallitukselle joulukuussa 2019 esityksen seuran julkaisutoimikunnan muodostaneet Hannu Mustakallio ja Pekka Metso. Toimittajiksi tulivat yhteiskuntatieteiden tohtori Talvikki Ahonen, apulaisprofessori Pekka Metso ja teologian tohtori Juha Riikonen. Heistä Metso oli samalla Karjalan teologisen seuran puheenjohtaja. Selvä enemmistö kirjoittajista oli ortodoksisen teologian tutkijoita.
Kirja jakautui tutkimus- ja katsausartikkeleihin sekä puheenvuoroihin. Lisäksi juhlakirjassa julkaistiin Hakkaraisen henkilöbibliografia.
Refereejulkaisuja olivat varsinaiset tutkimusartikkelit, jotka yleensä käsittelivät ortodoksisen teologian tai Bysantin kysymyksiä. Yksi artikkeli erottui joukosta lennokkaalla mutta samalla tieteellisellä otteellaan. Dosentti Ismo Björn käsitteli pesäpalloa ja uskontoa ennen muuta siitä näkökulmasta, että jubilaari oli Joensuussakin ollut uskollinen entisen kotiseutunsa joukkueelle Sotkamon Jymylle.
Kainuulainen tausta näkyi myös juhlakirjan johdantoartikkelissa, joka oli Jarmo Hakkaraisen veljen isä Pentti Hakkaraisen käsialaa. Samalla Hakkaraisen veljekset saivat näkyvyyttä ortodoksisessa kirkossa vanhastaan edustamalleen perinteiselle suuntaukselle. Pentti Hakkaraisella oli ollut oma roolinsa jo KTS:n alkuvaiheessa.
Onnittelijoiden luettelossa oli yhdeksän ortodoksista seurakuntaa, mutta ei Hakkaraisille kaikkein läheisintä eli Kajaanin seurakuntaa. Juhlakirjan valmistelu toi esille myös ortodoksisen kirkon sisäiset asetelmat.
Tabula gratulatorian yhteisöosuudessa oli 29, henkilöosuudessa taas 115 onnittelua. Niiden ansiosta juhlakirja tuotti suurin piirtein nollatuloksen. Painosmäärä oli 250 kappaletta.
Julkaisuja 5. Uskonto, perhe ja hyvinvointi. Juhlakirja dosentti Jouko Kiiskin täyttäessä 65 vuotta 8.12.2020. Toim. Laura Kallatsa, Pekka Metso, Mari Parkkinen & Kati Tervo-Niemelä. Kuopio 2020. 248 s.
Jouko Kiiskin juhlakirjan nimi Uskonto, perhe ja hyvinvointi liittyi hänen omaan tutkimukselliseen suuntautumiseensa. Toimittajat olivat kaikki Joensuussa työskenteleviä tai siellä kouluttautuvia käytännöllisen teologian tutkijoita: teologian tohtori Laura Kallatsa, apulaisprofessori Pekka Metso, väitöskirjatutkija Mari Parkkinen ja professori Kati Tervo-Niemelä. Pekka Metso kuului kummankin juhlakirjan toimittajiin. Saatesanoissa oli heidän lisäkseen mukana KTS:n julkaisusihteeri Hannu Mustakallio, joka oli osaltaan vaikuttanut Jouko Kiiskin KTS-roolin käsittelyyn.
Juhlakirjahanke lähti liikkeelle kevättalvella 2019. Mustakallio ja Metso tekivät esityksen juhlakirjan julkaisemisesta KTS:n hallitukselle helmikuussa 2020.
Kirjoittajista enemmistö oli Itä-Suomen yliopiston piiristä, mutta refereetasolla yhteistyötä oli myös Helsingin tiedekunnan kanssa. Artikkeleista yksi edusti ortodoksista teologiaa.
Yksi osio käsitteli käytännöllisen teologian asemaa Joensuun ja Itä-Suomen yliopistoissa; kirjoittajina olivat niin oppiaineen ensimmäinen professori ja KTS:n ensimmäinen puheenjohtaja Paavo Kettunen kuin eläkkeellä oleva soveltavien opintojen yliopistonlehtori Heikki Salomaa. Kirjassa oli juhlakirjojen tapaan myös jubilaarin henkilöbibliografia.
Tabulassa yhteisöonnittelijoiden määrä jäi kymmeneen, kun taas henkilöonnitteluja oli 98. Painos oli 220 kappaletta. Tämä merkitsi, että juhlakirja jäi raskaasti tappiolliseksi ja tuli rasittamaan KTS:n muuta toimintaa.
Molemmat juhlakirjat valmisteltiin korona-aikana. Alun perin kirjojen jakelun oli suunniteltu tapahtuvan julkistamistilaisuuden yhteydessä, mutta tilaisuuksia ei lopulta pystytty järjestämään. Tämä taas toi lisäkustannuksia. Isä Jarmo sai lämpimäiskappaleensa joulukuussa 2020 Joensuun kaupunginkirjastossa, Jouko Kiiski taas samoihin aikoihin kotonaan Espoossa.
Julkaisuja 6. Keijo Karvonen, Julistajasta kuuntelijaksi. Irja Kilpeläinen suomalaisen sairaalasielunhoidon uudistajana 1960–1969. Toim. Hannu Mustakallio. Kuopio 2021. 272 s.
Keijo Karvosen väitöskirja keväältä 2021 käsitteli kirkkohistoriallisesta näkökulmasta suomalaisen sairaalasielunhoidon uudistajaa Irja Kilpeläistä. Karvonen väitteli itse Helsingin yliopistossa, mutta halusi julkaista väitöskirjansa KTS:n sarjassa, jossa se oli ensimmäinen monografia. Julkaisuohjesäännön mukaan sarjassa voidaan julkaista myös itsenäisiä teoksia.
KTS:n hallituksella oli julkaisupäätöstä tehdessään käytössään paitsi kaksi akateemista esitarkastuslausuntoa ja julkaisutoimikunnan esitys myös erikseen pyydetty refereelausunto. Laadunvarmistusta palveli osaltaan, että KTS nimesi väitöskirjalle toimittajan.
Tekijä joutui itse kustantamaan huomattavan osan väitöskirjasta (eli maksamaan taiton ja 80 prosenttia painatuskuluista). Väittelijä ja kustantaja allekirjoittivat etukäteen kustannussopimuksen, jossa sovittiin taloudellisista ehdoista. Toisaalta kustantaja ei halunnut asettaa digitaaliselle julkaisemiselle minkäänlaista julkaisuviivettä eli embargoa. Näin sekä perinteinen että digitaalinen julkaiseminen sujuivat ketterästi.
Keijo Karvonen esitteli väitöskirjaansa KTS:n yleisöillassa Joensuussa vielä väitöksen jälkeen, lokakuun lopulla 2021.
Artikkelikuvassa Karjalan teologisen seuran logo.
