Kun ajatellaan, että jumala voi tulla ihmiseksi, siis ihan ihmisyksilöksi, se edustaa mitä puhtainta myyttistä ajattelua, muistutti folkloristi.
Niinkö? ihmetteli pappi.
Kyllä, vakuutti folkloristi ja kertoi monien kansojen uskomuksissa kuninkaan ja yleensä hallitsijan polveutuvan jumalasta. Näin selitettiin hallitsijan auktoriteettiasema. Tällaiset jonkin asian alkuperää kuvaavat kertomukset ovat etiologisia myyttejä. Primitiivinen ajattelu ja myyttien sepitys on mielen puhetta silloin kun se pyrkii ymmärtämään, vaikkei vielä siihen täysin pysty. Sepittäminen ei tarkoita valehtelua vaan ajatusten kielentämistä sanallisesti ymmärrettäväksi, alkuaan puhuttuna perinteenä levinneeksi. Ihmisjumalia ja jumalihmisiä on monien kulttuurien mytologioissa ja uskonnoissa. Vanha testamentti kertoo Ensimmäisessä Mooseksen kirjasssa Jumalan pojista, jotka maan päälle tultuaan ottivat vaimoiksi ihmisten tyttäriä. He puolestaan synnyttivät Jumalan pojille lapsia.
Mutta entä pelastusopillinen näkökulma? Ja usko? kyseli pappi.
Pelastusopillinen näkemys Kristukseksi eli Messiaaksi kutsutusta maailman Pelastajasta on eräs teologinen aspekti asiaan, kulttuurisesti kehittyneempää spekulaatiota primitiivis-runollisen rinnalla. Mutta se, että huomataan teologian pohjalla myyttinen taso, ei estä kenenkään uskoa. En vieläkään ymmärrä, mikä myytti-sanassa pelottaa, kun myyttinen ajatteluhan nimenomaan ei aseta kyseenalaiseksi kertomuksen totuudellisuutta eikä epäile siihen kuuluvaa yliluonnollisuutta. Epäily kuuluu rationaaliseen mieleen. Todellisuuden myyttinen hahmottaminen primitiivisessä tai arkaaisessa kulttuurissa on eri asia kuin myyttien tietoisesti symbolinen käyttö korkeakulttuurissa, esimerkiksi taiteessa. Tai tieteessä.
Kristuksen ylösnousemus on kuitenkin ainutlaatuinen tapahtuma! pappi arveli.
Ei suinkaan, totesi folkloristi. Jo Vanhan testamentin Kuningasten kirjat kertovat ugaritilaisten uskonnosta, ja heidän Baal-niminen jumalansa nousee kuolleista. Ugaritilainen mytologia ja sille pohjaavat riitit, siis uskonto, olivat kilpailuasemassa juutalaisen ajattelun kanssa. Eivätkä juutalaiset katsoneet hyvällä toisinajattelevia naapureitaan vaan pitivät heitä epäjumalain palvojina, joiden pyhät paikat tuhottiin ja profeetat surmattiin. Baalia palvoivat myös filistealaiset, kanaanilaiset ja egyptiläiset. Helsingin yliopistossa on tutkittu aivan viime aikoina näitäkin asioita.
Täytyypä pistäytyä kirjastossa, tokaisi pappi.
Lue myös:
Esko Karppanen, Medeia kahvilla. Vartija 9.3.2022.
Esko Karppanen, Myytin totuus ei ole lattea. Vartija 3.3.2022.
Esko Karppanen, Hui! Ei kai tämä vain ole myytti!? Vartija 21.2.2022.
Esko Miettinen, Kristinusko mytologiana. Vartija 17.2.2022.
Esko Karppanen, Tuonelan matkaoppaita. Vartija 30.1.2022.
Artikkelikuvassa Pronssinen Baal-veistos Louvressa.
