Silloin tällöin joku kysyy edelleen mitä teen työkseni. Konsultin työtä on vaikea selittää tyhjentävästi, joten olen tyytynyt vastaamaan, että työkseni käyn tavoitteellisia keskusteluita ihmisten kanssa. Tämä kiteyttää melko hyvin nykyisen työni tiiminvetäjäroolin, asiakastyön (lue: myyntityön), niin sanotun headhuntingin, johtajien valmentamisen sekä johtajien soveltuvuuden arvioinnin.
Erilaisia haastatteluja tulee tehtyä tilanteesta riippuen 5–15 kappaletta viikossa. Yksi yleisimmistä kysymyksistäni näissä tilanteissa on: ”Mikä on paras kehittävä palaute, jonka olet omalta johtajaltasi saanut?”. Vastaukset vaihtelevat, mutta niiden perusteella voi yleisellä tasolla väittää, että henkilöjohtajien kyvyissä antaa korjaavaa palautetta on huomattavasti kehitettävää. Edelleen löytyy hälyttävän paljon niitä henkilöitä, jotka ovat päässeet luistelemaan työuraansa jo yli puolenvälin ilman, että ovat saaneet yhtään mieleen jäävää palautetta. Minkälaiset edellytykset tämä tarjoaa ammatilliselle kehittymiselle?
Johtaminen ei ole kovin helppo ammatti. Se on itse asiassa johtajayksilölle jatkuvaa oman epätäydellisyytensä sietämistä, mikäli ammattiinsa suhtautuu terveellä kunnianhimolla ja nöyryydellä. Oikeana ammattina johtamista on alettu pitää vasta vähän aikaa sitten. Johtajana kehittymistä koskien kuulee edelleen mielenkiintoisia ja johtajan ammattitaitoa mystifioivia väitteitä, kuten ”johtamista ei voi oppia, se on synnynnäinen taito”, tai ”nuori/nainen/alan ulkopuolinen/jne. ei voi ymmärtää mitä johtaminen tällä alalla vaatii”.
Eri johtajien taustoja ja johtamistuloksia läpi käydessä harhat piirreteoriasta kumoutuvat nopeasti. Ihmisestä ei voi päätellä päällepäin kuka on hyvä johtaja ja kuka ei. RUK:n käyminen ja opiskeluarvosanat eivät tunnu korreloivan todellisen johtajana menestymisen kanssa. Henkilöhistorian sijasta hyvän johtajan salaisuus onkin oppimiskyvyssä, itsensä tuntemisessa ja oikeanlaisessa asennoitumisessa. Kuka on sinua kaikkein parhaiten johtanut johtaja, ja miten hän sen teki?
Menestyneet johtajat ovat poikkeuksetta kiinnostuneita johtamistaan ihmisistä. Yleensä he ovat melko taitavia tunnistamaan johdettaviensa vahvuuksia ja vahvistamaan niitä entisestään. Erityisen etevät johtajat osaavat yksilöidä omaa johtamistapaansa johdettavan henkilön mukaan. Tämä kyky on vain hyvin harvoilla pomoilla.
Aikaansaavat johtajat asettavat kunnianhimoisia tavoitteita ja perustelevat mitä hyötyä niiden tavoittelemisesta on. He muistuttavat, miksi työ on merkityksellistä, jos merkitys on päässyt unohtumaan. Johtaminen on monissa tilanteissa asioiden kertaamista ja toistoa. Isoissa muutoksissa nyrkkisääntö on, että siinä vaiheessa kun johtajan mielestä jonkin asian hokeminen alkaa tuntua jo melko tyhmältä, ollaan lähellä puoliväliä riittävän viestinnän määrässä.
Parhaat johtajat tuntevat johdettavansa niin hyvin, että osaavat viipymättä puuttua alisuoriutumiseen tai ongelmalliseen käytökseen välittömästi kun sellaista havaitsevat. Hyssyttelyjohtamista on liikaa ja sitä on melkein joka organisaatiossa. Lopulta vaatiminenkin on kiinnostuksen osoittamista. Pienikin ongelma organisaation ihmisten toiminnassa on aina myös johtajan ongelma.
Johtaminen on usein yksinäistä puuhaa. Pitää suojella muita ihmisiä yläpuolelta tulevilta paineilta ja täytyy säilyttää itselle uskottuja salaisuuksia luottamuksellisuuden piirissä. Harva johtaja pääsee enää työyhteisönsä sisimpään sisäpiiriin, ja pomon toiminnalle asetetaan työyhteisön silmissä tiukemmat kriteerit kuin muille. Ei voi olla enää yksi muiden joukossa, vaikka haluaisi. Johtajalta vaaditaan enemmän.
Kuinka monta työpaikkakiusaamistapausta olisi voitu ehkäistä hyvällä johtamisella? Mikä merkitys hyvällä johtamisella olisi kansantaloudellisesti? Mikä on sinun pomosi suurin vahvuus johtajana?
Ensi kerran kun pomosi puuttuu toimintaasi, muista kiittää häntä. Olet saanut lahjan. Toiset lahjat tulevat kuplamuoviin tuhdisti pakattuna ja kauniilla röyhelöillä koristettuna. Toiset taas kolahtavat postiluukkuusi puolihuolimattoman kylmästi ilman saateviestiä, korkeintaan sanomalehteen käärittynä. Jos lahjan ulkomuodosta jää paha mieli, voit vastapalvelukseksi opettaa pomoasi paketoimaan lahjan ensi kerralla pehmeämmin. Ajatus on kuitenkin tärkein, eikö?
