Viimeiset kiusaukset on oopperalaulaja Jaakko Ryhäselle kaikkein merkittävin ja läheisin ooppera. Paavo Ruotsalaisen roolin hän on esittänyt satakunta kertaa, Jyväskylän oopperassa Ryhänen debytoi seppä Högmanina.
”Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisällinen tunteminen.” Tämä seppä Jaakko Högmanin (1750–1806) lause muutti savolaisen herännäissaarnaaja Paavo Ruotsalaisen (1777–1852) elämän. Sepän luona käydessään Paavo ymmärsi, että Raamatussa mainittu rikkaus, josta tulee luopua, tarkoitti hänen kohdallaan sitä, että hänen tulee luopua ajatuksesta, jonka mukaan pelastus on itse ansaittua.
”On hienoa päättää ura Viimeisiin kiusauksiin. Ympyrä ikään kuin sulkeutuu.” Näin oopperalaulaja Jaakko Ryhänen kuvaili tunnelmiaan joulukuussa 2021 Jyväskylän kristillisellä opistolla. Likimain samassa paikassa kaksisataa vuotta sitten toimi seppä Jaakko Högmanin paja. Sinne Paavo Ruotsalainen käveli satojen kilometrien matkan kotoaan Aholansaaresta saadakseen apua henkiseen ahdistukseensa.
Suomen tunnetuimpiin oopperalaulajiin lukeutuva Jaakko Ryhänen, 75, on 50-vuotisen uransa aikana laulanut kaikki keskeiset bassoroolit maailman johtavissa oopperataloissa. Joonas Kokkosen (1921–1996) säveltämässä teoksessa Viimeiset kiusaukset hän on esittänyt pääosaa, Paavo Ruotsalaista, noin satakunta kertaa. Rooli on laulajalle erityisen läheinen sen vaativuudesta huolimatta. Vuosikymmenien aikana teoksesta on tullut hänelle kaikkein merkittävin ooppera.
Alku ei ollut helppoa. Ryhänen muistelee ensimmäisiä esityskertoja, jotka ajoittuvat vuoteen 1977, jolloin hän oli ollut vasta kaksi vuotta kiinnitettynä Kansallisoopperaan:
”Olin pystymetsästä otettu laulunharrastaja. Minulle ehdotettiin roolia, jonka suhteen minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia onnistua. Mutta kansa halusi nähdä Viimeisiä kiusauksia. Varsinkin ensimmäinen vuosi oli rankka. Menin liikaa mukaan, kun ohjaaja halusi draamaa.”
Kokemus opetti, että Paavon roolissa, joka on hyvin vaativa jo pelkästään siksi, että hän on läsnä lähes joka kohtauksessa, tunteisiin menemistä pitää säädellä:
”Dramaattisissa rooleissa pitää olla koko ajan vähän käsijarru päällä. On tiedettävä, kuinka pitkälle voi mennä emootioissa. Jos menee liikaa mukaan tunteilla, musiikilliset virheet lisääntyvät, ääni voi mennä ja pahimmassa tapauksessa koko korttitalo kaatuu.”
Ryhänen kertoo Paavo Ruotsalaisen roolin olevan raskain rooli, mitä hän on koskaan tehnyt:
”Sen vaikeus on siinä, että se pitää saada eläväksi ja uskottavaksi menemättä liian paljon mukaan emootioihin. Tarkoitus on, että yleisö itkee, eikä Paavo”.
Jyväskylässä helmikuun alussa ensi-iltaan tulevassa Viimeisissä kiusauksissa Ryhänen debytoi seppä Högmanina. Paavon roolissa esiintyvät hänen nuoremmat kollegansa basso Mika Kares ja basso Petri Lindroos, jolla on kaksoisrooli Paavo Ruotsalaisena ja seppä Högmanina.
Millä mielellä tulette tekemään sepän roolin?
”Vähän hämmentyneenä, sillä olin jättänyt jo oopperauran taakseni. Viimeksi olen laulanut vuonna 2018 vanhassa Aleksanterin teatterissa. Pari vuotta sitten minulta kysyttiin, että tulisinko mukaan Jyväskylän Oopperan Viimeisiin kiusauksiin. Enhän tiennyt, olenko enää edes hengissä tai onko minulla enää lauluääntä.”
Monien vaiheiden jälkeen Ryhänen suostui tekemään seppä Högmanin roolin, kunhan rinnalle otettaisiin joku nuorempi kollega tuuraajaksi.
”Keväällä 2021 aloitin raivokkaan harjoittelun. Se oli kyllä kovaa, sillä koneiston eli lihaksiston harjoitteleminen on pitkän tauon jälkeen ollut kova juttu. Laulutaito sen sijaan ei häviä, vaikka olisi 20 vuotta välissä. Siinä mielessä se on sama juttu kuin polkupyörällä ajamisessa, kerran opittu ei katoa.”
Joonas Kokkosen ja hänen pikkuserkkunsa näytelmäkirjailija Lauri Kokkosen oopperan Viimeiset kiusaukset kantaesitys oli vuonna 1975 Suomen kansallisoopperassa. Teos kertoo Paavo Ruotsalaisen sisäisestä kamppailusta, itsensä etsimisestä ja syyllisyydentunnosta, kuolemaan valmistautumisesta. Sen sanoma on yleisinhimillinen, herätysliikettä ja uskonnollisuutta laajempi. Joonas Kokkonen on kuvannut asiaa näin: ”Paavon problematiikka on luovan ihmisen problematiikkaa.”
Oopperasta tuli valtavan suosittu, ja sitä vietiin myös ulkomaille 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa.
Sen myötä Jaakko Ryhäsen kansainvälinen ura käynnistyi vuonna 1983, jolloin oopperaa esitettiin New Yorkin Metropolitanissa. Paavon roolissa oli Martti Talvela, jolle päärooli oli alun perin kirjoitettu. Hänen sairastuttuaan Ryhänen hyppäsi Paavon suuriin saappaisiin.
Olette ollut mukana Viimeisissä kiusauksissa neljän vuosikymmen aikana. Onko oopperan sanoma tai sen vastaanotto muuttunut aikojen kuluessa?
”Ei ole. Vuosien varrella olen tavannut vain harvoja ihmisiä, joihin teos ei olisi vaikuttanut. Tähän ei ole vaikuttanut se, onko heillä uskonnollisia tai hengellisiä näkemyksiä elämässä vai ei. Kuoleman aihe on se, joka puhuttelee ihmisiä. Kerran meistä jokainen on samalla paikalla.”
Ryhänen kertoo asiaa hyvin kuvaavan anekdootin.
”Kerran, kun Joonas Kokkonen oli menossa New Yorkiin, häneltä kysyttiin, että miten ne ihmiset siellä Amerikassa mahtavat kokea tämän oopperan, kyseessähän on hyvin spesiaali aihe. Suomalaisen herännäisjohtajan tarina, josta kukaan ei ymmärrä sanaakaan, kun Jeesus Kristuskin on englanniksi jotain ihan muuta. Kokkonen oli hetken hiljaa ja sanoi sitten viisaasti: Kuollaan sitä Amerikassakin. Näinhän se on. Viesti meni perille.”
Viimeiset kiusaukset, Jyväskylän Ooppera, Jyväskylän kaupunginteatteri. Ensi-ilta 3.2.2022.
Jyväskylän oopperan Viimeiset kiusaukset uudenvuodenaatoksi 2021 suunniteltu ensi-ilta jouduttiin koronapandemiarajoitusten vuoksi siirtämään helmikuun alkuun.
Sävellys Joonas Kokkonen, libretto Lauri Kokkonen, musiikinjohto Ville Matvejeff, ohjaus Mirva Koivukangas. Rooleissa Mika Kares, Petri Lindroos, Johanna Rusanen-Kartano, Jaakko Ryhänen, Joska Lehtinen, Johan Krogius, Sampo Haapaniemi, Henri Uusitalo, Silja Aalto, Olga Heikkilä, Maiju Vaahtoluoto, Jaana Tani, Leila Saari.
HUOM! Päivitetty tieto tammikuun lopulla: Jaakko Ryhänen on joutunut terveyssyistä jäämään pois. Hänen tilallaan sepän roolissa vuorottelevat bassot Matti Turunen ja Petri Lindroos.
Artikkelikuvassa seppä Högman eli Jaakko Ryhänen sepänpajalla. Oopperan valosuunnittelu ja lavastus Antti Silvennoinen. Kuva Marianne Hautsalo.
