Keskustelussa on usein viitattu siihen, että pitäisi panostaa soveltavaan tutkimukseen.
Esittelen seuraavassa yhden teoreettisen perustutkimusalan historiaa ja arvioin sen perusteella, millä tavoin soveltavan tutkimuksen rahoitus on perusteltua.
Koneet ja enkelit Pariisin yliopistossa 1200-luvulla
Vasta perustetun Pariisin yliopiston piirissä syntyi 1200-luvulla kiinnostusta laskukoneisiin ja robotteihin sekä enkeleihin.
Esimerkiksi Ilkka Tuomi ja Sara Heinämaa selostavat näiden toteuttamista silloisen Suomen Postin tilaamassa tutkimuksessaan Ajatuksia synnyttävät koneet (1989).
Mainitussa tutkimuksessa viitataan Albertus Magnuksen kehittämään robottiin, joka tuli Tuomas Akvinolaista vastaan Pariisin latinalaiskortteleilla ja jonka Tuomas tapaamaansa tuskastuen iski kappaleiksi.
Tuomaan enkelioppi muodostui noin 40 kvestiossa, joiden pääkohdat Reijo Työrinoja äskettäin suomensi.
Tuomaan idea on lyhyesti seuraava:
Rationaalisista ihmisistä poiketen enkelit ovat intellektuaalisia toimijoita. Tämä tarkoittaa sitä, että enkelit ovat eräänlaisia ohjelmoituja äly-yksikköjä, joilla on kyky nähdä johtopäätös suoraan alkuehdoista.
Enkeleiden intellektuaalinen toiminta ei näin perustu rationaaliseen päättelyyn, joka rajoittaa ihmisiä eli rationaalisia toimijoita. Tästä eroavina enkeleillä on valmius käsitykselliseen toimintaan heihin asetetun niin sanotun intelligiibelin muodon perusteella.
Toisin sanoen: kun ihminen maistaa pienestä palasta kananmunaa, että se on mätä, hänen laatimansa rationaalinen säädöstö edellyttää prosessin, jossa maistajan on nautittava kananmunasta sen jokainen osa todetakseen, että kyse on mädästä kananmunasta. Koko lainsäädäntö demokraattisessa yhteiskunnassa perustuu tähän.
Mutta enkeli näkee yhdestä maistamisesta suoraan, että kananmuna on mätä.
Ihmisen ja enkelin eri on siis seuraava. Rationaalinen ihminen ei voi edetä johtopäätökseen maistettuaan mädän kananmunan yhden osan, mutta enkeli voi. Tästä syystä enkeleillä ei ole virastoja ja virkamiehiä. Ihminen toimii rationaalisesti, enkeli intellektuaalisesti.
Tuomas kutsui enkelin intellektuaalista toimintaa termillä computatio. Enkelit ovat ohjelmoituja kompuuttoreita, joilla ei ole tarvis jumiutua inhimillisen ja rationaalisen prosessinhallinnan alueelle. Johtopäätökset nähdään suoraan alkuehdoista.
Enkelien viestinnästä Tuomas käytti termiä radio. Enkelit lähettävät toisilleen eräänlaisia aaltoviestejä radioitse. Enkelin liikkuminen on liikkumista paikasta A paikkaan B siten, että enkeli ei sijoitu liikkeessään näiden paikkojen välipaikanteeseen. Kun enkeli siirtyy valonnopeutta nopeammin eli simultaanisesti Helsingistä Petsamoon, enkelin ei ole tarvis käydä välillä Mikkelissä. Näin enkelin liike muistuttaa sitä, miten kvantit elävät. Kvantin paikkaa ja liikettä ei voi samanaikaisesti mitata.
Enkeliteorian myöhemmät sovellukset
Tuomas Akvinolaisen laaja enkeleiden tarkastelu muistuttaa nörtin toimintaa. Hän edusti sen alueella niin sanottua perustutkimusta.
Ajattelun teorioita seuratessa esimerkiksi Tuomaan edustamat keksinnöt ovat kuitenkin edellytyksiä sille, että on voitu tuottaa sovelluksina samoihin periaatteisiin liittyviä koneita, kuten esimerkiksi suomen kielessä tietokoneeksi sanottu datalaskuri tai radio.
Innovaation tie on epäsuora. Innovaatio syntyy epäsuorassa teoreettisessa ja perustutkimuksellisessa toiminnassa. Innovaatio ei synny niin, että jollakin teollisuudenhaaralla annetaan ohjeeksi jappasta innovaatio.
Nykymuotoinen innovaatioajattelu
Poliittisissa ohjelmissa on taipumus kannattaa innovaatioita. Niiden synnyttämiseksi rahoitetaan ensisijaisesti soveltavaa toimintaa. Ne eivät perustu tieteenhistoriallisesti perusteltuun innovaatioiden epäsuoraan syntymiseen, esimerkiksi enkeliteorian ja radion väliseen suhteeseen. Sen sijaan rahoitus ohjataan suoraan soveltavaan toimintaan.
Tulokset ovat jokseenkin surullisia. Kun käy katsomassa jonkin ammattikorkeakoulun innovaatiotuloksia, käteen jää elektroninen takkatikku. Tällainen on kovin masentavaa. Innovaation taustalla ei ole sen kummemmin rationaalista kuin intellektuaalistakaan toimintaa vaan jotakin sellaista, mitä sanotaan soveltavaksi toiminnaksi tai ”osaamiseksi”.
Nörttien puolustus
Yllä mainitusta johtuen olisi hyvä, jos innovaatiopolitiikka osoittaisi rahoitusta omasta näkökulmastaan ”turhuuteen”. Innovaatioiden syntyprosessin historiallisen tuntemuksen perusteella olisi perusteltua rahoittaa perustutkimusta, mutta ei TKI-tutkimusta.
Innovaatio on mahdollinen hörhöajattelun teoretisoinnin pohjalta siten, että outo keksintö sovelletaan jollekin käytännössä toteutettavalle alalle, mutta se ei ole mahdollista siten, että suoraan innovaatioksi esitetty asia keksitään ilman teoreettista seikkailua.
Kaksi esimerkkiä suomalaisten menestyneiden vientiyritysten innovaatioista
Olen henkilökohtaisella tasolla tutustunut kahden menestyneen suomalaisen vientiyritykseen perustajaan, Ilpo Martikaiseen ja Einari Vidreniin, molemmat jo alttarikaiteen toisella puolen.
Martikaisen Genelec Oy on rajoitetulla markkina-alueella toimiva maailman johtava aktiivikaiuttimien tuottaja. Vidgrenin Ponsse on maailmanlaajasti menestynyt metsäkoneiden tuottaja.
Kumpaankaan yritykseen on vaikea soveltaa sellaista innovaatioteoriaa, jonka mukaisesti innovaatio syntyy suorana keksintönä ilman edeltävää teoreettista tai käytännöllistä pohdintaa.
Genelec Oy:n taustalla on intohimo ääneen. Perustaja Martikainen oli läheisen pappilan pojalta saanut ohjeita kaiuttimien valmistamiseen. Eräänä yönä hän koululaisena onnistui toteuttamaan kajarit ja herätti koko talon, jotta se kuuntelisi Albert Schweitzerin Bach–tulkintoja.
Kun Martikainen akustiikan jatko-opiskelijana sai ehdotuksen Ylen akustikolta suunnitella äänitarkkailuun soveltuvat kaiuttimet, hän toteutti tämän suunnitelman. Tämän seurauksena syntyi myös yritys.
Aktiivikaiuttimen ajatus on se, että äänilähteellä ei ole merkitystä, kuten passiivikaiuttimen viritinvahvistimeen palautuvassa äänentuotannossa. Aktiivikaiuttimen elektroniikkaosa käsittelee äänen siten, että se ilmaisee ”totuuden äänestä”. Kyseessä on eräänlainen luonnollinen ”linnunpönttö”, jonka haltija laulaa kuten laulaa.
Ponssen Einarin kokemus puolestaan oli seuraava. Koska tukkien kuljetuksen olalla alle kuolee, tarvitaan kone. Ensimmäinen Einarin kone oli traktori, johon oli rakennettu eteen puunkaatolaite. Se kulki vain takaperin.
Vieremän kylällä kulki koira, jonka nimi oli Ponsse. Einarin suunnittelua seuraavat lausuivat hänen koneestaan, että mikä Ponsse tuokin on.
Vieremän kunnanvaltuustossa Einarin hanke metsäkonetuotannoksi äänestettiin hyväksi pienellä äänienemmistöllä.
Martikaisen Genelec syntyi intohimosta ääneen ja Einarin Ponsse hengissä selviytymiseksi. Kummankaan menestysyhtiön synty ei noudata kansallista innovaatiopolitiikkaa ja soveltavan tutkimuksen ja opetuksen sekä työllistämisen ihannetta.
TKI tarkoittaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.
Artikkelikuvassa on aktiivikaiutin.
