Aukeama professori Kauko Pirisen bibliografiasta.

Henkilöbibliografioiden laatimisesta ja merkityksestä

Akateemisille tutkijoille ja johtaville kirkollisille vaikuttajille julkaistaan juhlakirja yleensä 60-vuotispäivän kunniaksi tai asianomaisen jäädessä eläkkeelle. Juhlakirjan julkaisemiseen sisältyy kolme valintaa: kustantajan, toimituskunnan ja kirjoittajien. Kustantaja – varsinkin tieteellinen seura – kantaa taloudellisen vastuun, mutta sen olisi syytä johtaa myös koko toimitusprosessia.

Juhlakirjaan sisältyy yleensä myös henkilöbibliografia, jossa vaihtelevin perustein dokumentoidaan tieteellistä ja muutakin julkaisutoimintaa. Aina ei bibliografian laatijaa edes mainita, vaan sen laatiminen jää juhlakirjan toimittajien vastuulle.

Mielelläni avaan henkilöbibliografioiden laatimista ja merkitystä niistä kiinnostuneille, joiden joukko on ilmeisen harvalukuinen. Olen iloinen, jos joku löytää artikkelistani opastusta eteenpäin.

Kuten tämän artikkelin lopussa olevasta luettelosta näkyy, olen runsaan 30 vuoden aikana laatinut lukuisia henkilöbibliografioita yksin tai yhdessä jonkun muun kanssa. Olen vastannut bibliografian laatimisesta professori Eino Murtorinteelle kolmekin kertaa, arkkipiispa (emeritus) John Vikströmille jopa neljä kertaa. Eniten olen vuosien varrella tehnyt yhteistyötä dosentti Mikko Ketolan kanssa. Olen viihtynyt henkilöbibliografioiden parissa ja pyrkinyt laatimaan ne kunkin kohteen edellytysten mukaisesti.

Olemme juuri saaneet yhdessä julkaistuksi Vikströmin kokonaisbibliografian, joka kattaa vuodet 1953–2021 eli lähes 70 vuotta hänen elämästään. Bibliografia käsittää esipuheen lisäksi luettelon Vikströmin teoksista ja niiden arvosteluista, kirjoituksista erilaisissa kokoomateoksissa sekä aikakaus- ja sanomalehdissä, hänen laatimistaan kirja-arvosteluista, piispan tai arkkipiispan viran hoitamiseen kuuluvista julkaisuista sekä julkaistuista puheista ja haastatteluista. Esimerkiksi Vikströmin haastatteluja on tuskin vielä hyödynnetty täysimääräisesti. Vikströmin bibliografian täydentämisessä vuoteen 2021 saakka olemme voineet hyödyntää hänen kokoamiaan leikekansioita.

Uusimmassa John Vikströmin bibliografiassa olemme pyrkineet tarjoamaan mallin myös erilaisille teknisille merkintätavoille. Olemme joutuneet tarkistamaan omia aiempia käytäntöjämme. Emme esimerkiksi käytä enää kursivointeja samalla tavalla kuin aiemmin, kylläkin edelleen ajatusviivoja ennen alkuperäisiä julkaisuja. Jos jokin kirjoitus tai teos julkaistaan useassa eri yhteydessä tai eri kielillä, on hyvä ottaa tätä koskevia viittauksia sekä eteen että taakse päin.

Bibliografian julkaiseminen tulee sen kohteelle yleensä yllätyksenä. Siksi laatija ei yleensä ole yhteydessä jubilaariin ennen bibliografian ilmestymistä. Poikkeustapauksessa hän voi asioida ”keittiön kautta”, olla yhteydessä esimerkiksi jubilaarin puolisoon, jolloin hän saattaa paremmin päästä käsiksi luetteloitavaan aineistoon. Ihannetapauksessa bibliografian laatija voi olla jollakin tavalla yhteydessä jubilaariin ja tarvittaessa pyytää häneltä vastauksia esille nouseviin kysymyksiin. Tällä tavalla esimerkiksi Vikströmin uusin bibliografia on syntynyt.

Olisi suotavaa, että jokainen tutkija tai johtava kirkollinen vaikuttaja itse pitäisi kirjaa julkaisutoiminnastaan – mukaan lukien sanomalehtikirjoitukset ja haastattelut. Nykyisin siitä joutuu vuosittain raportoimaan esimerkiksi yliopistojen tietokantoihin, mutta raportoinnin laatu on varmaan vaihtelevaa. Bibliografian laatijan on hyvä tutustua olemassa oleviin tietokantoihin, mutta tärkeintä on, että hän tutustuu omakohtaisesti kaikkeen dokumentoitavaan materiaaliin ja punnitsee itse sen mukaan ottamista.

Nykyaikaisen bibliografian laatija joutuu ottamaan kantaa siihen, voiko hän kerätä aineistoa sähköisestä viestinnästä, toisin sanoen radio- ja televisio-ohjelmista, tai Internetissä julkaistua aineistoa. Ratkaisu on aina tapauskohtainen.

Yliopistotutkijan bibliografiaan kuuluvat luonnollisesti tieteelliset teokset, artikkelit ja kirja-arvostelut. Sanomalehtikirjoitukset ja haastattelut saattavat kuitenkin valaista merkittävästi kohdehenkilön persoonallisuutta ja toimintaa.

Bibliografia ei nykyisen tulosmittauksen aikana ole niin sanottu refereejulkaisu. Vaikka sen laatimiseen paneutuisi kuinka hyvin ja perusteellisesti, siitä ei saa ”pisteitä” samalla tavalla kuin arviointiprosessin läpäisevistä artikkeleista. Bibliografioiden laatiminen ei siis ole välttämättä kiitollista työtä. Kuitenkin bibliografiatyöhön voi paneutua kunnolla tai sitten vain pintapuolisesti.

Kun joku huomattava vaikuttaja on jossakin artikkelissa tai monografiassa keskeisesti esillä, kirjoittajan on syytä selvittää, onko hänestä olemassa henkilöbibliografiaa, ja hyödyntää sen antia. Henkilöbibliografian laatija puolestaan pääsee lähelle kohdettaan ja voi esittää tutkimuskysymyksiä, joihin hän itse tai joku toinen voi vastata.

Kirjallisuutta

Ketola, Mikko & Mustakallio, Hannu

1991             Bibliographia Vikstroemiana 1953–1991. – Purjeena perinne. Juhlakirja Arkkipiispa John Vikströmin täyttäessä 60 vuotta 1. lokakuuta 1991. Turun arkkihiippakunnan vuosikirja XLI. [Turku: Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli].  S. 196–245.

1995             Professori Kauko Pirisen julkaisutoiminta 1989–1995. Zusammenfassung: Die Publikationen Professor Kauko Pirinens von 1989–1995. – Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 84–85. Toim. Hannu Mustakallio. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura. S. 213–229.

1998             Bibliografia. Arkkipiispa John Vikströmin teokset, kirjoitukset, puheet ja haastattelut 1991–1998. – John Vikström, Usko ja uskallus. Paimenpuheita. (Myös: Turun arkkihiippakunnan vuosikirja XLVIII). Helsinki: Kirjapaja Oy. S. 263–287.

2003             Bibliografia 1998–2003. John Vikströmin teokset, kirjoitukset, puheet ja haastattelut 1998–2003. – John Vikström, Ihmisyys ja usko. Helsinki: Kirjapaja Oy. S. 241–254.

2021             Bibliographia Vikstroemiana 1953–2021. https://www.vartija-lehti.fi/bibliographia-vikstroemiana/ (29.9.2021, katsottu 8.10.2021).

Ketola, Mikko & Mustakallio, Hannu & Pentti, Raili

2001             Professori Kauko Pirisen julkaisutoiminta 1935–2001. – Kauko Pirinen in memoriam. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 187. Toim. Mikko Ketola. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura. S. 267–315.

Mustakallio, Hannu

2010             Professori Eino Murtorinteen julkaisutoiminta 1990–2010. – Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 100. Toim. Mikko Ketola & Tuija Laine. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura. S. 183–194.

2018             Professori Matti Kotirannan bibliografia 1986–2018. – Filosofina historiassa. Juhlakirja professori Matti Kotirannan täyttäessä 60 vuotta 9. marraskuuta 2018. Toim. Teuvo Laitila & Ilkka Huhta. Studia missiologia et oecumenica Fennica 62. Helsinki: Luther–Agricola -seura. S. 288–297.

2020a          Professori Eino Murtorinteen julkaisutoiminta 2010–2020. – Professori Eino Murtorinne 90 vuotta 25.11.2020. Helsinki. S. 12–16.

2020b          Jarmo Hakkaraisen kirjallista tuotantoa 1979–2019. – Pappi, opettaja, parantaja. Isä Jarmo Hakkaraisen juhlakirja. Toim. Talvikki Ahonen, Pekka Metso & Juha Riikonen. Karjalan teologisen seuran julkaisuja 4. Joensuu: Karjalan teologinen seura. S. 167–187.

[Mustakallio, Hannu]

2011             Professori Hannu Mustakallion julkaisutoiminta 1966–2011. – Kirkkohistorian alueilla. Juhlakirja professori Hannu Mustakallion täyttäessä 60 vuotta. Toim. Ilkka Huhta & Juha Meriläinen. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 217 & Karjalan teologisen seuran julkaisuja 2. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura. S. 452–483.

2019             Professori Hannu Mustakallion julkaisutoiminta 2011–2019. – Hannu Mustakallio, Kaikki me olemme jostain kotoisin. Puheita ja artikkeleita professori Hannu Mustakallion Joensuun-kaudelta 2003–2019. Toim. Ilkka Huhta & Pekka Metso. Karjalan teologisen seuran julkaisuja 3. Joensuu: Karjalan teologinen seura. S. 443–448.

Mustakallio, Hannu & Apell, Outi

2009             Professori Paavo Kettusen julkaisutoiminta 1968–2009. – Terve sielu terveessä ruumiissa. Juhlakirja professori Paavo Kettusen täyttäessä 60 vuotta 27.11.2009. Toim. Hannu Mustakallio. Karjalan teologisen seuran julkaisuja 1. Joensuu: Karjalan teologinen seura. S. 358–372.

Mustakallio, Hannu & Kallatsa, Laura

2020             Dosentti Jouko Kiiskin bibliografia 1996–2019. – Uskonto, perhe ja hyvinvointi. Juhlakirja dosentti Jouko Kiiskin täyttäessä 65 vuotta 8.12.2020. Toim. Laura Kallatsa, Pekka Metso, Mari Parkkinen & Kati Tervo-Niemelä. Karjalan teologisen seuran julkaisuja 5. Joensuu: Karjalan teologinen seura. S. 237–240.

Mustakallio, Hannu & Paavonen, Marjo-Riitta

1990             Professori Eino Murtorinteen julkaisutoiminta 1961–1990. Zusammenfassung: Die Veröffentlichungen Eino Murtorinnes 1961–1990. – Kirkko ja politiikka. Toim. Hannu Mustakallio. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 153. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura. S. 38–58.

 

Artikkelikuvassa aukeama professori Kauko Pirisen bibliografiasta.

 


Kirjoittaja

Kirjoittaja on kirkkohistorian emeritusprofessori Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.


'Henkilöbibliografioiden laatimisesta ja merkityksestä' kirjoitusta ei ole kommentoitu

Ole ensimmäinen kommentoija!

Haluaisitko jakaa ajatuksesi?

Kommentoidessa on tarkoitus puhua itse asiasta, ei kirjoittajista. Toimitus poistaa kirjoittajan tai muiden kommentoijien persoonaan menevät halveksuvat, loukkaavat tai vihamieliset kommentit. Jos kommentissasi on linkki, kommentti ei tule heti näkyviin, vaan toimitus tarkistaa sen. Sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin.

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2020.