Paul Schrader (s.1946) on pitkän linjan elokuvakäsikirjoittaja, joka tunnetaan erityisesti yhteistyöstä Martin Scorsesen kanssa. Heidän yhteisiä elokuviaan ovat muun muassa Taksikuski (1976) ja Kuin raivo härkä (1980). Myöhemmin Schrader on myös itse siirtynyt ohjaajan pallille. Hänen ohjaajan uraansa ei ole kuitenkaan samalla tavalla nostettu jalustalle kuin hänen mestarillista uraansa käsikirjoittajana. Hänen arvostetuimpia ohjauksiaan on ollut tunnetusta japanilaisesta kirjailija Yukio Mishimasta kertova Mishima – elämän neljä lukua (1985). Uutuudellaan Schrader on saanut jälleen osakseen arvostusta niin ohjaajana kuin käsikirjoittajana. Konkreettinen tunnustus tästä oli parhaan käsikirjoituksen Oscar-ehdokkuus tänä vuonna, joka oli, hämmästyttävää kyllä, Shraderin ensimmäinen ehdokkuus käsikirjoituksesta.
Schraderin käsikirjoitusten ja ohjausten kantavia teemoja ovat olleet uskonnollisuus ja päähenkilön itsetuhoinen käytös. Samojen teemojen äärellä liikutaan vahvasti myös First Reformedissa. Schraderin oma kalvinistinen tausta näkyy tässä elokuvassa vahvasti. First Reformed kumartaa suoraan sellaisille pappiskuvausten mestariteoksille kuin Robert Bressonin (1901–1999) Papin päiväkirjalle (1951) ja Ingmar Bergmanin (1918–2007) Talven valolle (1963), jonka suoranainen pastissi First Reformed on.
Elokuvan alussa Ethan Hawken esittämä pastori Ernst Toller aloittaa sielunpaimenen työt pienessä First Reformedin seurakunnassa New Yorkin osavaltiossa. Seurakunta on valmistautumassa pian järjestettäviin 250-vuotisjuhliin, joihin Toller jotuu myös antamaan työpanoksensa. Ensi töikseen Toller alkaa kirjoittaa päiväkirjaa, johon hän vuoden aikana aikoo kirjata omat tuntemuksensa; sen jälkeen hän aikoo polttaa päiväkirjan. Toller on ehkä vähän kliseisen traaginen hahmo ilmeisen vakavasti sairaana alkoholisoituneena pappina joka kärsii eksistentiaalisesta kriisistä ja jonka perhe on kohdannut tragedian, kun Ernstin poika on kuollut isänsä vaatimalla sotilaskomennuksella. Töiden alettua nuori nainen nimeltään Mary (Amanda Seyfried) tulee messun jälkeen Tollerin juttusille. Mary on huolissaan miehestään, joka tuntuu radikalisoituneen ekoaktivismin ideologialle. Mary haluaa Tollerin puhuvan miehelleen järkeä ja toivoo, että nämä tapaisivat kahdestaan ja keskustelisivat. Toller saa mieheltä kuulla tämän olevan huolissaan maapallon tulevaisuudesta. Hän ei haluaisi raskaana olevan vaimonsa synnyttävän lastaan maailmaan, joka on ihmiskunnan takia tuhoutumassa.
Myöhemmin mies ilmoittaa Tollerille, että haluaa tavata tämän uudelleen kertoakseen jotakin. Kun Toller saapuu tapaamispaikalle, hän löytää miehen itsemurhan tehneenä. Toller ja Mary alkavat etsiä vastauksia itsemurhalle ja löytävätkin tämän asunnosta räjähdevyön – mies oli viemässä ekoaktivismia äärimmilleen. Mary, ideologialtaan paljon maltillisempi, ei kykene ymmärtämään miehensä tekoja. Tollerissa puolestaan nuoren aktivistin herättämät ajatukset alkavat itää. Hän ei ilmoita räjähdevyöstä poliisille vaan säilyttää sen itse. Toller alkaa tutustua miehen jättämiin aineistoihin paikallisista ympäristötuhoista ja löytää viitteitä, että seurakuntaa rahoittaa teollisuusmies, joka on vastuussa suurista ympäristöpäästöistä. Toller yrittää saarnata ympäristötuhon seurauksista, mutta kaikki menee kuuroille korville, sillä seurakunnan on saatava lahjoituksensa. Kaiken keskellä Toller ja Mary rakastuvat toisiinsa. Lopulta Toller päättää tehdä epätoivoisen ratkaisun räjähdevyöllä juhlajumalanpalveluksessa, jonka hänen on määrä toimittaa, ja jonne myös seurakunnan lahjoittajat ovat kutsuttuja. Loppu jää katsojan tulkinnan varaan.
Schrader on itse todennut elokuvan olevan hänen ensimmäinen kristillinen elokuvansa. Tosin hänen ohjaustöihinsä lukeutuu yksi Manaaja-elokuva sekä käsikirjoitus Martin Scorsesen Kristuksen viimeiseen kiusaukseen (1988). First Reformedissa Schraderin omakohtainen tilitys kalvinismin kanssa kuitenkin korostuu. Toller ei epäuskonsa tuskissa suostu tyytymään Jumalan hänelle asettamaan kohtaloon vaan päättää turvautua äärimmäisiin keinoihin ilmastotuhoja vastaan ottamalla ohjat omiin käsiinsä.
Nostamalla näin voimakkaasti esille ilmastonmuutoksen ja myös korruptoituneen valtajärjestelmän First Reformed on poikkeuksellinen yhdysvaltalaisessa elokuvatuotannossa, vaikka elokuva onkin välillä turhan osoitteleva ja alleviivaava.
Sielunhoidolliset keskustelut nuoren miehen kanssa ja tämän itsemurha sekä Tolleriin ihastunut kanttori on lainattu suoraan Bergmanin Talven valosta. First Reformed on tietyllä tapaa myös turhankin vanhanaikainen kuvaus keski-ikäisen miehen uskonkriisistä ja asioiden omiin käsiin ottamisesta. Eikä ole varmaankaan ole sattumaa, että naispuolisen päähenkilön nimi on Mary. Kaikesta huolimatta First Reformed on viime vuosien hienoimpia uskonnollisuutta ja ympäristötuskaa käsitteleviä elokuvia.
Kaupalliseen levitykseen ei First Reformed Suomessa tullut. Se nähtiin kuitenkin viime syksynä Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla ja on nyt kuukauden elokuvana Kavin Kino Reginassa Helsingissä.
Artikkelikuvassa elokuvan mainosjuliste.