Platon ja Sokrates.

Filosofia on kuolematonta

Niclas Storås kirjoitti (HS Visio 15.7.) filosofian alennustilasta. Kirjoituksensa lopuksi hän totesi: ”Ehkä filosofien on vain lopulta otettava mallia Käärijästä, joka laulaa pohjimmiltaan pelkojen voittamisesta.”

Storås näyttää ajattelevan, että filosofien pitäisi olla nykyistä enemmän julkisuudessa ottamassa kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin. Onko hän oikeassa? Onko filosofia alennustilassa, menossa haaksirikkoon tai jopa tekemässä kuolemaa?

Suomessa on jo J.V. Snellmanista (1806–1881) alkanut osallistuvan ja keskustelevan filosofian perinne. G.H. von Wright (1916–2003) kirjoitti kulttuurifilosofisia esseitä, ja samaa perinnettä jatkavat esimerkiksi Henrik Rydenfeltin ylläpitämä etiikka.fi-verkkolehti ja terävästi twiittaileva Panu Raatikainen.

Von Wright erotteli kuitenkin selvästi filosofisen toimintansa akateemisena loogikkona harjoittamastaan kulttuurifilosofiasta. Näin filosofinen perustutkimus ja kantaaottava aikalaisfilosofia eroavat toisistaan. Filosofinen perustutkimus on kuitenkin merkittävä maailmankuvan peruslähtökohtia käsittelevä ja todellisuuden ymmärtämistapoja hahmottava tiede.

Simo Knuuttila (1946–2022) muun muassa käsitteli keskiajalla kehittyneitä tapoja ymmärtää mahdollisuuden käsite ja niiden vaikutuksia luonnontieteen synnylle.

Filosofialla on myös yhteiskunnallisia sovellutuksia. J.V. Snellmanin oppi-isä G. W. F. Hegel (1770–1831) kutsui Oikeusfilosofian (1821) esipuheessaan filosofiaa Minervan pöllöksi. Tällä lausumallaan hän viittasi filosofian luonteeseen asioita jälkikäteen tarkastelevana ja ymmärtävänä toimintana.

Tämä on tärkeä filosofian tehtävä esimerkiksi siksi, että saisimme kokonaiskäsityksen jo tapahtuneista asioista. Mutta eikö filosofien tulisi ottaa kantaa myös tämän hetken tapahtumiin?

Filosofi Karl Marx (1818–1883) toteaakin Feuerbach-teeseissään (1845): “Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen.”

Filosofia kuitenkin antoi hänen ajattelulleen kontekstin, joka mahdollisti uusien näkökohtien oivaltamisen ja esiintuomisen. Marxin käsitykseen historiasta, myös filosofian historiasta, kuului oppi-isänsä Hegelin kaltainen näkemys asioiden säilyttämisestä, kumoamisesta ja täydentämisestä.

Filosofiasta ei ole niinkään ajankohtaiskeskustelun käyttövoimaksi, mutta se ei myöskään ole pelkästään kuvailevaa ja analyyttista toimintaa. Filosofian voima on juuri tässä kaksoistehtävässä. Se voi uudistaa ajattelua ja yhteiskuntaakin, yleensä aika hitain, mutta varmoin askelin.

Filosofia on ajatonta. Sen alennustilasta, haaksirikosta tai jopa kuolemasta puhuminenkin on filosofiaa, jos ei parasta ajattelua, niin kuitenkin filosofista ajattelua. On syytä ymmärtää, että filosofit voivat kuolla, mutta filosofia on kuolematonta.

Artikkelikuvassa Platon ja Sokrates.


Avatar photo

Kirjoittaja

Matti Taneli on kasvatustieteen tohtori, filosofian opettaja ja pappi, Turku. Lauri Snellman on teologian tohtori, filosofian tutkija, Uppsala.


© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2020.