In Times of Fading Light. Kuva: Espoo Ciné.

Espoo Ciné kutsuu katsomaan eurooppalaisia elokuvia

Toukokuu tuo tullessaan Espoo Cinén. Kymmenpäiväinen elokuvafestari järjestetään 4.–13.5.2018.

Tänä keväänä ohjelmistossa on lähes sata teosta: 76 pitkää elokuvaa ja 14 lyhytelokuvaa. Niitä pääsee katsomaan pitkin kaupunkia Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalissa ja Louhisalissa, Kino Tapiolassa, Hanasaaressa, sekä Finnkinon teattereissa Sellossa ja Isossa Omenassa.
Monipuolisesta valikoimasta löytyy katsottavaa vaativampaankin makuun, kun aiheet vaihtelevat sodasta zombeihin. Seuraavassa muutama kiinnostava ja koskettava vinkki festareille.

Koko ohjelman, esitysajat ja -paikat löydät Espoo Cinén sivuilta.

Anna’s War

Enpä ole hetkeen nähnyt näin raastavaa ja tunteisiin menevää sotaelokuvaa.

Eletään toista maailmansotaa Venäjällä. Saksalaisjoukot ovat vyöryneet tuhoisasti läpi Annan kotikylän. Ruumiiden seasta kaivautuu eloonjäänyt tyttö. Vasta 6-vuotias juutalaistyttö riepotellaan piiloon, ja hän jää aivan yksin. Anna päätyy rakennukseen, jossa saksalaisjoukot pitävät komentoaan.

Pihalla riehuu tappajalta kuulostavia koiria, sisällä omituisesti, stereotyyppisen julmasti käyttäytyviä ihmisiä. Talo pitää omia ääniään. Välillä seurana poikkeaa kissa. Piilottelu on pelottavaa, koko ajan on pimeää, kylmä ja nälkä. Itkettää ja oksettaa.

Anna's War. Kuva: Espoo Ciné.

Anna’s War. Kuva: Espoo Ciné.

Annaa seuratessa rintaa painaa ja tulee klaustrofobinen olo. Puhetta elokuvassa ei juurikaan ole, mutta tunteita siitäkin edestä. Tunnelma pysyy intensiivisenä.

 

Anna’s War (Venäjä 2017). Ohjaus: Aleksey Fedortšenko. Käsikirjoitus: Natalja Meštšeninova & Aleksei Fedortšenko. Pääosassa Marta Kozlova.

Barefoot

Myös Barefoot tarkastelee sotaa lapsen näkökulmasta, mutta valoisasti, hieman sivusta ja sen kauhuja alleviivaamatta. Tälläkin kertaa ollaan toisessa maailmansodassa, mutta nyt Prahassa, jonka natsit ovat vallanneet. Eda on 8-vuotias poika, jonka arjen taustalla sota häilyy, mutta johon hän itse ei oikeastaan keskity, mitä nyt välillä aseet, marssit ja komentoketjut tulevat osaksi leikkiä.

Edan isä kuuntelee luvattomia radio-ohjelmia ja yrittää selittää sekavaa maailmaa. Perhe muuttaa maalle, jossa on kyllä sodan näkökulmasta rauhallisempaa, mutta perheen ja lähisuvun konstikkaat ihmissuhteet lähempänä.

Barefoot. Kuva: Espoo Ciné.

Barefoot. Kuva: Espoo Ciné.

Suurisilmäinen, viaton ja herttainen Eda leikkii sotaa, ihmettelee aikuisten kaunoja, pihistää sokeria, tarkkailee kylän läpi kulkevia pakolaisvirtoja ja käy koulua. Opettaja näyttä lasten mielestä omintakeiselta hörhöltä yrittäessään kiinnittää luokkahuoneen huomion aivan muihin asioihin, kun olisi kuunneltava radiosta Hitleriä ylistävää lähetystä.

Elokuva on lempeän viaton kuvatessaan lapsen edesottamuksia omituisena aikana.

 

Barefoot (Slovakia, Tšekki, Tanska 2017). Ohjaus: Jan Svěrák. Käsikirjoitus: Jan Svěrák (perustuu Zdeněk Svěrákin samannimiseen romaaniin). Rooleissa: Jan Tríska, Oldrich Kaiser, Tereza Voriskova, Ondrej Vetchý.

Ravenous

Ravenous on elokuva zombitarinoiden ystävälle! Se tarjoaa kauhua, mutta ei mitään niin piinaavaa, että se tunkeutuisi uniin. Katsoja heitetään keskellä kanadalaista metsää. Pienen maalaispitäjän ihmiset ovat muuttumassa eläviksi kuolleiksi. Osa on pelastuneita, mutta metsät ovat täynnä niitä muita. Kaunis maisema on pahaenteinen, koska metsätiellä vastaantulevista ei voi etäämpää sanoa, ovatko he vielä kunnossa vai jo aggressiivisesti päälle käyviä eläviä kuolleita.

Zombien vauhti ja elokuvan erikoinen pidättyväisyys ja hidastempoisuus luovat omintakeisen jännitteen. Kamera pysähtyy tarkastelemaan kauniita maisemia, tienpätkiä ja metsästä avautuvia aukeamia. Jossakin taustalla kuuluu tapahtumien ääniä.

Ravenous. Kuva: Espoo Ciné.

Ravenous. Kuva: Espoo Ciné.

Zombien sijasta pahimmat säikähdykset aiheuttaa kuitenkin outo, pitkin kylää vaeltava univormumies. Jotain outoa on myös elävissä kuolleissa. Yhtäkkiä tuntuu siltä, että ne tarkkailevat ja kenties tekevät muutakin kuin laahustavat pitkin metsiä ja hyökkäävät alati nälkäisinä ihmisten kimppuun.

Ravenous voitti parhaan Kanadalaisen elokuvan palkinnon Toronton elokuvajuhlilla. Jos ihmisiä syövistä elävistä kuolleista kertovaa elokuvaa voi kuvata virkistäväksi niin Ravenous on genressään virkistävän uudenlainen elokuva. Tuho on jo tullut ja ennuste toivoton, mutta jotain hilpeääkin tässä synkässä visiossa on.

 

Ravenous (Kanada 2017). Ohjaus: Robin Aubert. Käsikirjoitus: Robin Aubert. Rooleissa: Marc-André Grondin, Monia Chokri, Brigitte Poupart, Luc Proulx, Charlotte St-Martin, Micheline Lanctôt.

In times of fading light

Kommunistinen järjestelmä on romahtamisensa aatossa, mutta vuonna 1989 DDR:ssä vielä sinnitellään. Kun kokoonnutaan 90 vuotta täyttävän toverin syntymäpäivävastaanotolle, juhlapuheissa ollaan vielä vankasti järjestelmän puolella ja harkitaan tarkoin, mistä asioista voi puhua ja mistä asioista jättää totuus kertomatta.

Pönäköiden syntymäpäiväjuhlien kulisseissa muistellaan menneitä aikoja, jolloin oltiin natseja paossa, ryypiskellään, puhutaan politiikkaa ja yritetään pitää jo vähän omiin maailmoihinsa vajonnut mutta silti piikikäs juhlakalu mukana kuvioissa. Hän itse on tasapuolisesti äkäinen kaikille ja kehottaa viemään juhlavastaanotolle tuodut kukat mieluummin haudalle.

In Times of Fading Light. Kuva: Espoo Ciné.

In Times of Fading Light. Kuva: Espoo Ciné.

Murtumattomaksi uskotellun järjestelmän horjumista enteilee juhlavastaanoton kulissien mureneminen. Käy näet ilmi, ettei kaikki olekaan niin kuin järjestelmän uskollisen tukijan lähipiiriltä odottaisi, vaan perheessä on loikkareita, alkoholisteja ja muuten vain epäilyttäviä yksilöitä. Kulisseissahan tämä jo tiedettiinkin.

 

In Time of Fading Light (Saksa 2017). Ohjaus: Matti Geschonneck. Käsikirjoitus: Martin Kohlhaase. Perustuu Eugen Rugenin romaaniin In Zeiten des abnehmenden Lichts. Rooleissa: Bruno Ganz, Hildegard Schmahl, Sylvester Groth, Angela Winkler.

Falling

Falling on surumielinen ja haikea elokuva ukrainalaisista nuorista aikuisista, jotka ovat tyhjän päällä ja vähän hukassa etsimässä suuntaa elämälleen. Anton on ollut lupaava muusikko, mutta päihteet ja hölmöily ovat vieneet hänet vankilaan. Vapauduttuaan Anton harhailee etsimässä uutta alkua ja suuntaa. Äiti on juoppo ja vanha, äreä isoisä avun tarpeessa.

Anton tapaa sattumalta Katyan, jolla ei ole sen kummemmin selvillä, mitä elämä voisi olla. Antonin ja Katyan tiet kulkevat hetken aikaa lupaavasti rinnakkain. Molemmat toivovat huomisen olevan valoisampi ja selkeämpi, mutta optimismin ylläpitäminen ei ole helppoa yhteiskunnassa, joka kouristelee yksilöiden elämään monin tavoin vaikuttavien ongelmien kanssa. Toiveita ja haaveita tuntuu olevan niin paljon enemmän kuin aitoja mahdollisuuksia.

Falling. Kuva: Espoo Ciné.

Falling. Kuva: Espoo Ciné.

Kaupunkimaisemat ovat kolkkoja ja lannistavia, maaseutu kaunista, arkista ja yksinkertaista. Vähäeleisessä elokuvassa tapahtuu vähän mutta keskustellaan paljon. Pitkille hiljaisuuksille ja mietteliäälle läsnäololle on tilaa.

 

Falling (Ukraina 2017). Ohjaus: Maryna Stepanska. Käsikirjoitus: Marina Stepanska. Rooleissa: Andriy Seletskiy, Dasha Plahtiy, Oleg Mosijchuk, Larisa Rusnak.


Piia Latvala

Kirjoittaja

Kirjoittaja on kustannustoimittaja ja vapaa toimittaja, tarkkailija ja päiväuneksija, joka pukeutuisi mielellään supersankariviittaan.


'Espoo Ciné kutsuu katsomaan eurooppalaisia elokuvia' kirjoitusta ei ole kommentoitu

Ole ensimmäinen kommentoija!

Haluaisitko jakaa ajatuksesi?

Kommentoidessa on tarkoitus puhua itse asiasta, ei kirjoittajista. Toimitus poistaa kirjoittajan tai muiden kommentoijien persoonaan menevät halveksuvat, loukkaavat tai vihamieliset kommentit. Jos kommentissasi on linkki, kommentti ei tule heti näkyviin, vaan toimitus tarkistaa sen. Sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin.

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2017.