Erasmus, Luther ja Agricola: Uuden testamentin teksti ja käännös
Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennoksen (1548) kieltä ja käännöstekniikkaa on tutkittu paljon ja huolellisesti, vaikka vielä on paljon töitä tekemättä.
Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennoksen (1548) kieltä ja käännöstekniikkaa on tutkittu paljon ja huolellisesti, vaikka vielä on paljon töitä tekemättä.
”Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan.” (Kirkkojärjestys 1. luku 1 §)
Taasko meitä opetetaan ymmärtämään Raamattua oikein? Ei aivan, vaikka kirjan otsikko Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja näin vihjaa ja vaikka suurin osa kahdestatoista kirjoittajasta on taustaltaan tai työkseen raamatuntutkijoita.