Avainsanat: toinen maailmansota

Kollmannin perheen muistokivet Helsingissä.
0

Hyviä ihmisiä

Vuoden 1942 kesällä muuan saksalainen sotilas kirjoitti vaimolleen itärintamalta. Hän oli joutunut todistamaan idässä käytävän rodullisen tuhoamissodan todellisuutta, ja perheellisenä miehenä se selvästi vaivasi häntä.

John Simon, Mahdoton sota. Kansikuva. Siltala.
0

Suomenjuutalaisten matka kolmeen ”erillissotaan”

”Suomen täytyy olla ainoa maa minne juutalaiset on tuotu pakolla. Muihin paikkoihin juutalaiset tulivat joko siksi, että heidät oli ajettu pois muualta koska olivat juutalaisia, tai olivat pyrkimässä jonnekin voidakseen ansaita rahaa, mutta ensimmäiset Suomeen tulleet juutalaiset olivat sotilaita, jotka marssitettiin tänne tietämättöminä edes minne olivat matkalla.”

Saksalainen kenttähautausmaa Luxemburgissa.
0

Sota tuhoaa, mutta myös opettaa

Luin yhteen menoon useamman ihmisten sotakokemuksiin keskittyvän kirjan. Niissä oli romaaneja, muistelmia sekä dokumenttipohjaisia kuvauksia. Huomasin, että nykyhetkestä käsin sotaa katsovan lukijan on syytä olla lähinnä kuunteluoppilas, sillä on vaikea arvioida ihmisten tekemisiä, kun itse elää ihan toista aikaa. Toisaalta juuri se tuo ylimääräistä jännitystä kirjojen sivuille, kun tietää mikä oli lopputulos. Jan Guilloun mainio…

Adele Bloch-Bauer I. Kuva: Finnkino
0

Kultainen nainen saa nimen

Toukokuussa 2015 Wienin katujen varsilla nähtiin lukuisia moderneja kopioita Gustav Klimtin vuonna 1907 maalaamasta  juutalaisen Adele Bloch-Bauerin kuuluisasta muotokuvasta. Suurta Life Ball -juhlaa varten taulun kuvasi uusiksi valokuvaaja Ellen von Unwerth.

Sodan liekkejä. Kuva: MRP Matila Röhr Productions/Taska Film.
0

1944 – sovinnon elokuva

Kesä 1944, jolloin niin paljon muuttui Virossa. Sodan aikana oli virolaisia miehiä niin Neuvostoliiton kuin Saksankin joukoissa. Neuvostoliitto oli miehittänyt Viron vuonna 1939 ja vuonna 1918 itsenäistyneestä maasta tuli neuvostotasavalta. Natsi-Saksa miehitti maan 1941.

Ote Bernard Wassersteinin teoksen On the Eve kansikuvasta.
0

Juutalaisten maailma, joka katosi

Toista maailmansotaa edeltävää Eurooppaa on usein kuvattu juutalaisen kulttuurin kannalta lähes ihanteelliseksi ympäristöksi. 1920-luvulle tultaessa juutalaisille oli myönnetty kansalaisoikeudet jokaisessa maassa. Heille oli mahdollista sekä osallistua entistä laaja-alaisemmin ympäröivän yhteiskunnan elämään että harjoittaa omaa kulttuuriaan.

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2020.