Erasmus, Luther ja Agricola: Uuden testamentin teksti ja käännös
Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennoksen (1548) kieltä ja käännöstekniikkaa on tutkittu paljon ja huolellisesti, vaikka vielä on paljon töitä tekemättä.
Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennoksen (1548) kieltä ja käännöstekniikkaa on tutkittu paljon ja huolellisesti, vaikka vielä on paljon töitä tekemättä.
”Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan.” (Kirkkojärjestys 1. luku 1 §)
Joskus muinaisella 1990-luvulla osallistuin teologian ylioppilaana eksegetiikan perusopetukseen.
Jarmo Tarkin kirjoituksessa ”alethiologiasta” on kysymys perinteisen ja vallitsevan systemaattisen teologian kritiikistä.
Melkoista tulitusta Jarmo Tarkin ”analyysi” systemaattisen teologian karikoista. Retoriikan osalta viihdyttävää luettavaa, mutta sisältö hämmentää.
Olen seurannut mielenkiinnolla Kalifornian metsäpalojen leviämistä ja siinä sivussa kahden huippulahjakkaan kalifornialaisen teologin tästä todellisuudesta pitkälti irrallaan käymää keskustelua teologian totuuspohjasta.