Emil Anton kertoo teoksensa Katolisempi kuin luulit. Aikamatkoja Suomen historiaan syntyneen vuoden 2017 inspiroimana, koska vuosi sisältää sekä reformaation 500-vuotismuiston että Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlintaa. Anton (s. 1986) ei ole ensikertalainen kirjailijana, sillä hänen julkaisuluettelossaan on tätä ennen jo kaksi monografiaa: Katolinen Paavali (Katolinen tiedotuskeskus, 2009) ja Vatikaanin II kirkolliskokous. Johdatus historiaan, teksteihin ja tulkintaan (Amanda-kustannus, 2015).
Kirja käsittää kymmenen lukua ja etenee suurin piirtein vuosisadoittain. Lukuihin Anton on nostanut mielenkiintoisia havaintoja Suomen historiasta pääpainon ollessa Suomen uskonnollisen historian merkityksellisissä piirteissä. Yksi tavoite on luonnollisesti kirjan nimen mukaisesti osoittaa lukijalle, että luterilaisuuden tulo ei merkinnut kaiken katolisen äkkijyrkkää katoamista. Onhan esimerkiksi lestadiolaisella herätysliikkeellä ja katolisella kirkolla monia yhdistäviä piirteitä kuten suhtautuminen ehkäisyyn ja naispappeuteen sekä pedofiliatapaukset!
Anton on varsin tarkkasilmäinen ja viihdyttävä, suorastaan humoristinen, tarinoitsija, eikä kirjan lukemisessa tule tylsiä hetkiä. Paitsi että itse luvuissa käsitellään erilaisia historiallisia ja uskonnollisia kehityksiä, kunkin luvun jälkeen tekijä antaa vielä käsiteltyihin asioihin liittyviä luku-, meno- ja taidevinkkejä. Ne ovat hyvin mietittyjä ja jotkut sellaisia, ettei niitä välttämättä itse keksisi.
Esimerkiksi käyköön kirjan aloittava luku Pyhästä Henrikistä, jossa tekijä puhuu Henrikistä muun muassa eräänlaisena arkkimamuna, ehkä historiamme merkittävimpänä maahanmuuttajana. Luvun menovinkeissä Anton lausuu: ”Mene vapaaehtoiseksi lähimpään vastaanottokeskukseen, kerro turvapaikanhakijoille Suomesta ja mieti, mikä voisi olla heidän salattu kulttuuripotentiaalinsa.” Sitä toivoisi Suomen maahanmuuttoviranomaistenkin miettivän sen sijaan, että kristityiksi kääntyneille maahanmuuttajille esitetään tenttikysmyksiä, joihin teologian opiskelijatkaan eivät osaa vastata.
Yksi kirjan taidevinkeistä on Albert Edelfeltin maalaus Kaarle-herttuasta herjaamassa Klaus Flemingin ruumista. Maalaus on Turun linnassa.
Vinkkiosasto ilmentää hyvin sitä, miten Anton alussa kuvaa kirjaansa: sen on tarkoitus olla ”ahaa-elämys, inspiraatio, kutsu merkitykselliseen koti- ja ulkomaanmatkailuun, mielen ja ruumiin pyhiinvaelluksille.” Tämän tehtävän se täyttää hyvin. Yksi kirjassa esitellyistä ideoista, joiden soisi toteutuvan, on piispa Hemmingin (Turun piispana 1338–1366) 1500-luvulla kesken jäänyt kanonisaatio. Hänen autuaaksi julistamisestaan tuli 2014 kuluneeksi 500 vuotta. Nyt katolisessa kirkossa Suomessa elää vahvana ajatus viedä kanonisaatio loppuun ja saada itse paavi Franciscus Suomeen julistamaan Hemming pyhäksi. Tässä olisi tilaisuus Suomen katolilaisten ja luterilaisten todella merkitykselliseen ekumeeniseen yhteisprojektiin, joka lisäisi kristittyjen yhteyttä enemmän kuin mitkään ekumeeniset neuvotteluraportit, ja jonka onnistuttua ”saisimme aikaiseksi sellaiset kirkolliset bileet, joita ei ole tässä maassa nähty yli viiteensataan vuoteen.”
Antonin kirjan nimi on sikäli osuva, että Suomen historiassa ja vielä nykyajassakin on kosolti asioita, jotka muistuttavat katolisesta menneisyydestämme. Suomen luterilainen kirkko taas on muidenkin kuin ekumeenisesti suuntautuneiden suomalaisten itsensä mielestä hoitanut viime vuosikymmeninä hyvin suhteensa katoliseen kirkkoon ja muihinkin kirkkoihin. Suomalaisia luterilaisia arvostetaan maailmalla luotettavina ekumeenisina yhteistyökumppaneina. Kirja antaa syytä ajatella myös, että olemme olleet eurooppalaisempia kuin luulemme.
Suomalaiselle katolisuudelle on onni, että sen piirissä on sellaisia hyviä ja kiinnostavia kirjoittajia kuin Antti Nylén ja Emil Anton. Toivottavasti heitä tajutaan myös virallisen kirkon piirissä arvostaa, vaikka he saattavat ideoiltaan ja tyyliltään välillä hieman poiketa perinteisistä liturgioista.
Vartijan menovinkki: Lähde ehkä mieluiten kesäaikaan julkisilla kulkuneuvoilla tai omalla autolla kiertämään paikkoja, joissa Emil Anton kehottaa käymään. Pidä kirja mukanasi ja ota sen seuraksi Markus Hiekkasen perusteellinen teos Suomen keskiajan kivikirkot. Niiden avulla voit saada vierailukohteista paljon irti lyhyessäkin ajassa.
Katolisempi kuin luulit, kansikuva. Kuva: Sanna Pelliccioni/Kirjapaja.
Arvioitu teos: Emil Anton Katolisempi kuin luulit. Aikamatkoja Suomen historiaan. Helsinki: Kirjapaja 2017, 160 s.
