Kotimaa-lehti (18.12.2020) valitsi vuoden uskontouutiseksi korona-pandemian kaikkine kirkollisine vaikutuksineen. On totta, että koronan vaikutukset ovat olleet järkyttävän kovat kirkon ja seurakuntien toiminnassa ja sen vuoksi luonnollinen valinta vuoden uskontouutiseksi. Tässä listauksessa aiheiden määrä on suurempi, ja huomiota saavat vähän pienemmätkin uutiset. Kommenteissa saa mielellään esittää lisää ehdotuksia vuoden uskontouutisiksi!
1. Mari Leppäsen valinta Turun piispaksi
Pian on ensimmäistä kertaa yhtaikaa kaksi naista piispoina Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Lisäksi molemmat naiset ovat teologiselta koulutukseltaan kirkkohistorioitsijoita, mikä on sekin hyvä korjausliike muuten hyvin systemaattisteologisesti painottuneeseessa piispakunnassa.
2. Kaisa Raittilan kirja Yhteyden rakentajat. Kohti kaikille avointa kirkkoa (Kirjapaja)
Ensimmäinen kunnollinen kartoitus seksuaalivähemmistöjen historiasta Suomen kirkoissa. Haastatteluaineisto on runsas ja hyvin valaiseva. Ansaitusti Raittila sai myös Kotimaan tämän vuoden uskontojournalismipalkinnon.
3. Kenttäpiispa-gate
Kesäkuussa kenttäpiispa Pekka Särkiö julkaisi Kotimaassa perhearvoja ja syntyvyyttä käsittelevän blogikirjoituksen, joka herätti paljon negatiivista huomiota sovinistisiksi tulkituilla näkemyksillään. Yksi merkittävä blogin seuraus oli, että se rikkoi niin sanotun piispallisen omertan eli vaikenemisen lain, kun sekä Espoon piispa Kaisamari Hintikka että arkkipiispa Tapio Luoma sanoutuivat irti kenttäpiispan aatemaailmasta.
4. Vanhoillislestadiolaisuuden asema luterilaisen kirkon sisällä
Kyse on oikeastaan kestoaiheesta, mutta asian kipeys ei ole siitä lientynyt. Tänä vuonna aihe nousi esiin muun muassa Taivalkosken kirkkoherran Tuomo Törmäsen haastattelussa Helsingin Sanomissa . Herätysliike on konstekstina myös erinomaisessa Kaikki synnit -televisiosarjassa, jonka toinen kausi ilmestyi tänä vuonna.
5. Katolinen kirkko Suomessa sai tulla toimeen ilman piispaa koko vuoden
Edellinen piispa Teemu Sippo sai eron piispan virasta toukokuussa 2019, minkä jälkeen kirkon johdossa on ollut Helsingin hiippakunnan asiainhoitaja Marco Pasinato. Olisiko seuraavakin piispa suomalainen, hiippakunnassa mietitään.
6. Suomen ortodoksinen kirkko on joutunut kriisiin
Vartijassa Lars Ahlbäck kirjoitti, että kriisin takana ovat ongelmat ”hallinnon, talouden, johtamisen ja työhyvinvoinnin alueilla. Moraaliset ja hengelliset ongelmat ovat oma lukunsa.” . Tilannetta käsiteltiin laajasti myös LongPlayssa ja Suomen Kuvalehdessä.
7. Vatikaani avasi Pius XII:n (paavina 1939–1958) arkiston tutkijoille keväällä
Samalla arkiston nimi vaihdettiin Vatikaanin salaisesta arkistosta Vatikaanin apostoliseksi arkistoksi. Pius XII on ollut vuosikymmeniä kiistelyn aiheena sodanaikaisen toimintansa vuoksi. Arkistosta odotetaan vastauksia raskaisiin syytöksiin. Italian vaikean koronatilanteen vuoksi arkisto suljettiin vain viikko uusien aineistojen vapauttamisen jälkeen.
8. Seksuaalinen hyväksikäyttö katolisessa kirkossa
Tämäkin on nykyään kestoaihe. Uusia tapauksia tulee ilmi koko ajan, ja vaikka painopiste on edelleen Euroopassa ja Yhdysvalloissa, muutkin maanosat ovat alkaneet esiintyä uutisissa. Kriisitilaa ovat käyttäneet hyväkseen myös paavi Franciscuksen kovaääniset konservatiiviset kriitikot kuten arkkipiispa Carlo Maria Viganò, jotka ovat syyttäneet häntä esimerkiksi yhdysvaltalaisen kardinaali Theodore McCarrickin tekojen peittelystä. Äskettäin julkaistussa Vatikaanin tutkimusraportissa kuitenkin todettiin päinvastoin Viganòn itsensä toimineen kelvottomasti.
9. Puolan katolisuus, seksuaalivähemmistöt ja aborttikysymys
Vuodesta 2015 Puolassa vallassa ollut Laki ja oikeus -puolue on yhdessä katolisen kirkon kanssa vaikeuttanut seksuaalivähemmistöjen asemaa ja pyrkinyt tiukentamaan entisestäänkin tiukkaa aborttilainsäädäntöä. Hallituksen ja kirkon pyrkimykset ovat kuitenkin kohdanneet lujaa vastarintaa. Kirkon asemaa huojuttaa myös voimistunut sekularisaatio ja puolalaisen paavi Johannes Paavali II:n pyhimysasemaa horjuttaneet epäilyt vakavista laiminlyönneistä hyväksikäyttötapausten hoidossa.
10. Valkoisten evankelikaalien järkkymätön tuki Donald Trumpille
Valkoiset evankelikaalit ovat olleet väistyvän presidentti Trumpin uskollisimpia poliittisia tukijoita. Heidän tukeaan eivät ole horjuttaneet mitkään paljastukset presidentin moraalisista puutteista. Heidän rukouksensa ja manauksensa eivät kuitenkaan auttaneet Trumpia voittoon vaaleissa. Evankelikaalien piiristä on jo noussut kovaa sisäistä arvostelua liiallista poliittista sitoutumista vastaan.
