All male panel.

Onnea, teillä on kirkollinen miespaneeli!

Vuonna 2015 yhteiskuntatieteen tohtori Saara Särmä sai aikaan maailmanlaajuisen huomioryöpyn. Hän julkaisi blogin, joka irvailee paneeleille, joissa on asiantuntijoina ja puhujina vain miehiä. Congrats! You have an all male panel! -sivusto Tumblrissa huomioitiin muun muassa Time-lehdessä, Huffington Postissa, The Telegraphissa ja Al Jazeerassa. Kampanja käytti symbolinaan kuvaa, jossa oli näyttelijä David Hasselhoff Ritari Ässänä onnittelemassa miehisestä lähestymistavasta.

Kaksi vuotta myöhemmin naisten on yhä vaikea päästä eteenpäin Suomen akateemisessa maailmassa. Korkeakoulututkinnon suorittaneista on naisia 60 % ja tohtoreitakin noin puolet. Kuitenkin johtotehtävissä korkeakouluissa on harvoin naisia. All male -paneeleja näkee vielä harmillisen usein, vaikka ilmiöön onkin Särmän blogin synnyttämän keskustelun myötä alettu kiinnittää huomiota.

Teologia akateemisena tieteenalana ja kirkko teologisen asiantuntemuksen esilläpitäjänä suosii myös miehiä. Yliopiston, tuomiokapituleiden ja seurakuntien järjestämissä paneeleissa naiset loistavat poissaolollaan, vaikka teologian opinnot aloittaneista on jo pitkään yli puolet ollut naisia. Itä-Suomen yliopiston läntisen teologian osaston professori- ja lehtorikaartiin kuuluu 12 miestä, mutta ei yhtään naista.

Lutheria ymmärtävät vain miehet?

Lutheria ymmärtävät vain miehet?

Reformaation juhlavuoden kunniaksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat, seurakuntayhtymät, kirkolliset järjestöt ja tuomiokapitulit ovat järjestäneet keskustelupaneeleita, seminaareja ja luentosarjoja. Myös näissä on silmiinpistävän usein ollut koolla kirkollinen miespaneeli.

Reformaation juhlavuoden virallisilta tapahtumasivuilta löytyy ensimmäisenä kategoriassa ”Akateemiset workshopit” Pernajan Agricola-seuran, Pernajan seurakunnan ja Mikael Agricola -seuran järjestämä seminaari. Ainoa naispuhuja ei ole teologi, vaan suomen kielen tutkija Kaisa Häkkinen. Miespuhujista kaksi on teologeja. Kategoriassa ”Luennot” on ensimmäisenä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Auroran kappelin järjestämä luentosarja “10 puheenvuoroa Reformaation juhlavuonna 2017”, jossa kaikki puhujat ovat teologian tohtoreita – ja miehiä.

Reformaation myötä kaikki saivat opetella lukemaan Raamattua itse. Lukutaito nähtiin luterilaisessa kirkossa alusta asti tarpeelliseksi, mutta ei kirjoitustaito. Onko naisten asema jäänyt suomalaisessa teologiassa tasolle, jossa voi kyllä lukea, mutta ei itse tuottaa tutkimusta?

All male panel ja raamatuntulkinta

Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa liittää ilmiön myös osaksi tietynlaista raamatuntulkintaa:



”All male panel on osa samaa ilmiötä kuin käytäntö ottaa puhujien joukkoon yksi ’raamatullista’ naisen oikea paikka seurakunnassa -ajattelutapaa edustava nainen. Naisten teologisen asiantuntemuksen laaja-alaisuutta ei tunnusteta, vaan nainen otetaan puhumaan naisen asemasta, ihmissuhteista, perheestä ja muusta vastaavasta. Miehet edustavat teologista asiantuntemusta, naisilla on usein jonkin muun alan koulutus. Teologian tohtorin tutkinnon suorittaneita naisia ei pyydetä puhujiksi näihin tilaisuuksiin.”

”Näin toimitaan esimerkiksi vuosittain pidettävillä Perustan teologisilla opintopäivillä ja Suomen teologisen instituutin toiminnassa. STI:n kevään ohjelma on täydellinen all male panel. ’Herätyskristilliset naisteologit’ saavat kokoontua instituutin tiloissa kerran kuukaudessa yhteiselle aamiaiselle. STI teki viime vuonna kyselyn sen toimintaan osallistuneiden opiskelijoiden sijoittumisesta teologisiin tehtäviin. Tuloksia koskevasta uutisoinnista sai sen käsityksen, että asiaa oli kysytty vain miehiltä.”

Armoa! Missä naiset?

Armoa! Missä naiset?

Näin siis Suomen teologisessa instituutissa. Kirkko tukee kolehdeilla Instituutin toimintaa. Kirkkohallitus suosittaa kolehdin keräämistä STI:lle teologian opiskelijoiden pastoraaliseen koulutukseen ja luterilaisen identiteetin vahvistamiseen. Vuonna 2015 Instituutti oli saanut kolehdeista yli 13 000 euroa.

Helsingin yliopisto tekee ainakin ajoittain yhteistyötä STI:n kanssa. Keväällä 2015 STI ja Helsingin yliopisto järjestivät yhteistyössä luentosarjan Liturgian monet ulottuvuudet. Luennot pidettiin Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa, ja niissä vietettiin ehtoollista miesluennoitsijoiden toimittamana. Yksi luennoitsijoista oli evankelis-luterilaisen kirkon piispa Jari Jolkkonen.

Jari Jolkkonen kommentoi:

”Kirkon perinteen ja kirkkojärjestyksen mukaan piispan viran keskeisin tehtävä on kirkon ykseyden vaaliminen. On houkuteltava ihmisiä uskomaan Kristukseen ja elämään tätä uskoa todeksi kirkossa. Tässä tehtävässä joutuu myös menemään mukavuusrajan ulkopuolelle, kuten muodikkaasti sanotaan, ja käymään dialogia ihmisten kanssa, joiden vakaumusta en kaikin osin jaa. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi ateistit (Agnostikko-yhteisö), islaminuskoiset turvapaikanhakijat, vapaamuurarit (joihin en kuulu), eri puolueiden edustajat, eri herätysliikkeisiin kuuluvat, myös STI. Olen pitänyt vuoropuhelua ja avoimuutta toimivampana kuin irtisanoutumista. Kun luottamusta rakentaa, silloin voi myös tarvittaessa haastaa toisen lähietäisyydeltä.”

Mitä voimme tehdä?

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on osa kansainvälistä luterilaista ja kristillistä yhteisöä. Meillä on naisia edustamassa korkeilla paikoilla kansainvälisissä kirkollisissa organisaatioissa Genevessä, esimerkiksi apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka, Maailmanpalvelu-osaston johtaja Maria Immonen ja neuvoston jäsen Minna Hietamäki Luterilaisessa maailmanliitossa sekä johtaja Pauliina Parhiala ACT Alliancessa. Kuitenkin taas Suomen sisällä hiippakuntien kansainväliset sihteerit ovat kaikki miehiä.

Lisäksi tutkin Kirkon ulkoasiain neuvoston toimintakertomuksia vuosilta 2011-2014. Niiden mukaan kansainvälisissä kokouksissa ja konferensseissa Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa edustamassa oli vain harvoin naisia, jotka ovat teologeja. Se osin selittyy sillä, että naiset eivät useinkaan ole edustusasemissa, kuten piispoina.

Olen tuonut nyt esille tässä erilaisia teologisia ja kirkollisia instituutioita, joissa naiset teologeina pääsevät käytännössä huonosti esille. On selvää, että kirkkomme rakenteissa ja asenteissa on jotain vikaa. Mitä asioille voisi tehdä?

Luterilainen maailmanliitto on tehnyt vuonna 2013 linjauksen sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Asiakirjan on suomentanut Minna Hietamäki. Linjaus johtaa jäsenkirkkoja sitoutumaan sukupuolten väliseen oikeudenmukaisuuteen. Kirkkojen tulisi analysoida naisten ja miesten osallistumista kirkon elämässä sikäli kuin se näkyy päätöksenteossa ja teologisen koulutuksen saatavuudessa. Myös tulee puuttua näissä mahdollisesti ilmeneviin epäoikeudenmukaisuuksiin. Teologisen koulutuksen saaminen ja toimiminen kirkon organisaatioiden eri tasoilla tasavertaisesti kuuluu asiakirjan tavoitteisiin. Arvioinnin pitäisi ulottua myös kirkon kumppaneina toimiviin järjestöihin ja organisaatioihin.

Kirkolliskokouksen olisi hyvä perustaa tätä arviointia varten elin tai antaa arviointi virallisesti jonkun tehtäväksi. Myös jokainen meistä voi vaikuttaa ainakin seminaarien ja luentosarjojen osalta. Jos huomaat all male -paneelin, anna palautetta järjestäjille. Myös miehet voivat tukea tätä asiaa kieltäytymällä osallistumasta kirkollisiin all male -paneeleihin. Netistä löytyy paljon englanninkielistä materiaalia vaikutustyöhön. Verkosto nimeltä Feministinen kirkko on suomentanut tätä materiaalia Facebook-sivuilleen ja blogiinsa.

Naiset itsekin helposti lannistuvat teologisella kentällä mahdollisuuksien ollessa kapeat. Reformaation juhlavuoden kunniaksi toivoisin kirkomme kiinnittävän huomiota naisiin teologeina ja tukevan meitä enemmän kuin mitä tähän asti on tehty. Nainen teologina on mahdollisuus, ei uhka. Tärkeintä on se, että arvostamme myös itseämme, toisiamme ja käytämme lahjojamme siellä, missä niitä tarvitaan.

 

Henna Salo

Henna Salo.

Henna Salo.

Henna Salo (s.1981) on seurakuntapastori Etelä-Pohjanmaalta. Valmistunut teologian maisteriksi Joensuun yliopistosta (nyk. Itä-Suomen yliopisto) vuonna 2009 pääaineenaan kirkkohistoria. Rippikoulu- ja nuorisotyön lisäksi tuntee kutsumusta muiden muassa sateenkaarikansan, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kysymyksiin kirkossa. ”Meillä on unelma, yhteinen unelma, lopulta saamme kaiken tasata.”


Vartija

Kirjoittaja

Tällä nimimerkillä julkaistaan Vartijan printtiversiossa ilmestyneitä juttuja sekä Vartijan vain verkkoon tarkoitetut artikkelit.


'Onnea, teillä on kirkollinen miespaneeli!' kirjoitusta on kommentoitu

  1. 3.8.2017 @ 11.40 Seija Molina

    Mukavuusrajan ylittäminen on kelpo ilmaisu, jonka sisältö määräytyy sanojansa näkökulmasta. Tuo maaginen raja ylitettäisiin niin ikään, jos otettaisiin vakavasti Henna Salon artikkelissa esitetyt ajatukset ja ryhdyttäisiin toimeen LML:n suositusten mukaisesti. Voin kuvitella, mitä kaikkea seuraisi, jos kirkko vakavissaan alkaisi analysoida miesten ja naisten mahdollisuuksia päätöksenteossaan ja toiminnassaan. Olisi todella epämukavaa, jos kirkon johdossa tunnistettaisiin, että kirkon rakenteet ja toiminnan muodot kuten all male panelit tekevät näkyväksi olemassa olevaa tasa-arvon puutetta.

    Tässä ei ole syytä sivuuttaa kenenkään vastuuta. Itse asiassa ajattelen, että naiset voivat tehdä paljon, mutta yhdessä. Minkä prioriteetin tämä kysymys saa elämässämme. Voisimmeko, uskaltaisimmeko puhua tästä ääneen? Tämä artikkeli osoittaa, että rohkeutta löytyy. Voi vain toivoa , että löytyisi mahdollisuuksia toimia yhdessä. Niin ja että tulevaisuudessakin olisi naisia kirkon johtavilla paikoilla pitämässä yllä keskustelua ja uusia avauksia.
    Mielessäni on näkökohta, joka ei ole uusi mutta usein unohdettu. Mukavuusraajan sisäpuolella pysyy, jos hyväksyy periaatteen, ettei pidä tehdä kaikesta vaikuttamisesta sukupuolikysymystä. Miten niin? Ymmärtääkseni vuosisatojen aikana kirkossa on kaikki vallankäyttö liittynyt sukupuoleen. Olisiko tässäkin kohtaa mahdollista puhua oikeilla nimillä ja käsitteillä – epämukavuudesta huolimatta.

    Vastaa


Haluaisitko jakaa ajatuksesi?

Kommentoidessa on tarkoitus puhua itse asiasta, ei kirjoittajista. Toimitus poistaa kirjoittajan tai muiden kommentoijien persoonaan menevät halveksuvat, loukkaavat tai vihamieliset kommentit. Jos kommentissasi on linkki, kommentti ei tule heti näkyviin, vaan toimitus tarkistaa sen. Sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin.

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2017.