Katri Rauanjoki Jonain keväänä herään.

Kaunistelematta masennuksesta

Masennus on aihe, jota romaaneissa ei usein käsitellä. Viime vuonna ilmestynyt Anna-Leena Härkösen Valopilkku kertoi masennukseen sairastuneesta kirjailijasta, mutta teos ei tehnyt vaikutusta. Tuntui siltä, että kirjan masentunut päähenkilö oli liian aktiivinen, ja loppuratkaisu vaikutti turhan heppoisalta hokkuspokkustempulta. Sen sijaan Katri Rauanjoen (s. 1973) toissavuonna ilmestynyt toinen romaani Jonain keväänä herään kertoo uskottavasti ja aidosti masennukseen sairastuneesta Kertusta.

Muutos oli ollut niin hidas, että oli hankala sanoa, milloin se oli edes alkanut. Viime kesänäkö, kun en saanut luetuksi yhtään kokonaista kirjaa tai katsotuksi elokuvaa alusta loppuun saakka? Vai edellisenä talvena, kun olin mukana kansainvälisyyskasvatustyöryhmässä, luovan musiikin projektissa, nivelvaiheen arviointi –yhteistyössä, opetussuunnitelman uudistustyöryhmässä, kevät- ja joulujuhlatoimikunnassa ja poikavaltaisen vitosluokan vastuuopettaja? Silloin ainakin aloin heräillä aamuyöllä ja rukoilla unta sydän epätahtisena läpättäen.

Kerttu on ruuhkavuosiaan elävä nelikymppinen luokanopettaja, jonka elämässä kaikki on hyvin. On aviomies Lasse, kaksi lasta ja kauniisti sisustettu ja remontoitu rintamiestalo. Kerttu on valmistunut unelma-ammattiinsa, tehnyt sijaisuuksia ”hullun lailla niin kuin sijaisen tai määräaikaisen pitää tehdä todistaakseen, että on kunnon niska kyyryssä ravaava muuli, jota ei kannata vaihtaa toiseen”. Silti kaikki ei ole hyvin.

Katri Rauanjoki Jonain keväänä herään.

Katri Rauanjoki, Jonain keväänä herään.

Kirjan rakentuu niin, että luvuissa vaihtelevat minäkertoja Kerttu sekä hänen miehensä Lasse, joka kuvaa omasta näkökulmastaan vaimonsa sairastumista sekä sitä, millaisia vaikutuksia sillä on avioliittoon ja perhe-elämään. Kirja alkaa synkeästä lokakuusta ja jatkuu kohti kevättä ja valoa.
Sanoivat mitä sanoivat, mutta Lassen mielestä Kerttu ei ollut vielä terve eikä valmis töihin. Tuollainen väsymys saattoi olla tavallista muillakin, mutta tervettä se ei varmasti ollut. Niin kuin ei sekään, että he suostuivat syömään kolmatta päivää keitettyjä nakkeja ja ranskalaisia ilman ketsuppia tai mitään lisukkeita vain siitä syystä, ettei kukaan jaksanut käydä kaupassa.
Kirjan edetessä tulee esiin, että jo vuosien aikana on tullut esiin viitteitä Kertun jaksamisen vähenemisestä. Romaani kertoo itsetunnosta, lohtusyömisestä, oman itsensä hyväksymisestä, sisarkateudesta ja seksuaalisesta häirinnästä. Se kertoo siitä, että menneisyys vaikuttaa nykyisyyteen

Romaanissa kerrotaan konkreettisesti ja kaunistelematta, mitä tarkoittaa vakavaan masennukseen sairastuminen. Se ei ole mitään pientä alakuloa elämän vastoinkäymisistä vaan sitä, että ei jaksa nousta aamulla ylös sängystä, ei jaksa hoitaa itseään eikä perhettään.  Ei jaksa mitään. Kirja on omakohtainen, sillä kirjailija Katri Rauanjoki on kertonut julkisuudessa masennuksestaan.

Katri Rauanjoki. Kuva: Atena.

Katri Rauanjoki. Kuva: Atena.

Rajuista ja vakavista teemoistaan huolimatta kirja oli lopultakin toiveikas ja nopea lukea. Lukija tunnistaa Kertun kertomuksesta nykyajan ja sen vaatimukset: Pitääkö kaiken näyttää täydelliseltä?  Miksi masennukseen sairastunut joutuu salaamaan sairautensa vielä nykyaikana? Miksi ajatellaan, että diagnoosista huolimatta masentunut on itse vastuussa sairaudestaan?
 
Arvioitu teos: Katri Rauanjoki, Jonain keväänä herään. Atena 2016.

Riina Saastamoinen

Kirjoittaja

Olen Riina Saastamoinen, TM ja pappi. Työskentelen kappalaisena viehättävässä kappeliseurakunnassa Kylmäkoskella. Harrastan muinoin kesken jääneitä kotimaisen kirjallisuuden ja suomen kielen opintoja Helsingin yliopistossa. Löysin lukuharrastuksen jo lapsena. Missioni on rohkaista kaikkia lukemaan, pitää vain löytää oikea kirja, mutta niitähän riittää.


'Kaunistelematta masennuksesta' kirjoitusta ei ole kommentoitu

Ole ensimmäinen kommentoija!

Haluaisitko jakaa ajatuksesi?

Kommentoidessa on tarkoitus puhua itse asiasta, ei kirjoittajista. Toimitus poistaa kirjoittajan tai muiden kommentoijien persoonaan menevät halveksuvat, loukkaavat tai vihamieliset kommentit. Jos kommentissasi on linkki, kommentti ei tule heti näkyviin, vaan toimitus tarkistaa sen. Sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin.

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2017.