P.T. Barnumin sirkus julistaa modernia suvaitsevuutta ja inhimillisen moninaisuuden hyväksymistä. Kuva: Niko Tavernise / Twentieth Century Fox.

Friikkejä ja valkoisen miehen unelmia

Ensin on vain unelma ilosta, jota köyhä poika toivoo kerran voivansa antaa ihmisille. The Greatest Showman -elokuva lähtee liikkeelle tanssin ja mukaansa tempaavan musiikin varassa ja tekee melko pian valkoihoisen pojan unelmista totta – mutta ei toki helpolla. Tyyliin sopii, että nuoren miehen (Hugh Jackman) rakkaus varakkaan perheen tyttäreen Charityyn (Michelle Williams) syttyy hetkessä ja osoittautuu kaikki vastoinkäymiset päihittäväksi voimaksi. Tyyliin kuuluu myös romanttinen mielikuvitusta palvova ihanteellisuus, ihmisten välinen solidaarisuus sekä työ oman perheen puolesta.

Ohjaaja Michael Gracey kertoo elokuvassaan historian mutkia oikoen amerikkalaisen showbisneksen edelläkävijän P. T. Barnumin (1810–1891) tarinan. Tämä oli räätälin poika. Yritettyään kaupan pitoa, arpajaisten järjestämistä sekä lehden julkaisua Barnum muutti New Yorkiin. Siellä edelleen kauppiaana toiminut Barnum alkoi järjestää kummajaisnäytöksiä. Hän osti vuonna 1841 John Scuddersin Amerikkalaisen museon, josta tuli erittäin suosittu. Barnum kokosi friikkisirkukseensa monenlaisia kummallisuuksia yleisön ihmeteltäväksi: esimerkiksi kääpiökokoisen ”kenraali” Tom Thumbin ja maailman ensimmäiset tunnetut siamilaiset kaksoset.

Huijatakin Barnum osasi esitellessään merenneidon muumioitunutta ruumista tai ostamaansa vanhaa ja sokeaa orjaa 160-vuotiaana George Washingtonin entisenä hoitajana. Suuren suosion saavuttanut kiertue ruotsalaisen laulajan Jenny Lindin (elokuvassa Rebecca Ferguson) kanssa lisäsi edelleen Barnumin mainetta.

Elokuvassa Barnumin inhimillisestä sirkuksesta syntyy ihanneyhteisö, jonka jäsenet löytävät arvonsa ja vaativat olemassaololleen täyttä tunnustusta. Elokuvan This Is Me -laulu palkittiin äskettäin Golden Globe -palkinnolla eikä syyttä. Vahinko vain, että niin monet tarinan kiinnostavat hahmot hukkuvat tanssien ja laulujen pyörteisiin.

Elokuvassa sivutaan myös luokka- ja rotuongelmia, kun Barnumin liikekumppani Philip Carlyle (Zac Efron) rakastuu sirkuksen trapetsitaiteilijaan Anne Wheeleriin (Zendaya). Parin ilma-akrobatiassa on kauneutta ja huimaa liitoa.

Trapetsitaiteilijaa esittää amerikkalainen näyttelijätär ja laulaja Zendaya. Kuva: Niko Tavernise / Twentieth Century Fox.

Trapetsitaiteilijaa esittää amerikkalainen näyttelijätär ja laulaja Zendaya. Kuva: Niko Tavernise / Twentieth Century Fox.

The Greatest Showman -elokuvasta nauttiakseen pitää unohtaa todellinen historia, aika jolloin ihmisen epämuodostumat saattoivat johtaa hänet näyttämölle muiden töllisteltäväksi. Siihen todellisuuteen ei istu erityisen hyvin elokuvan laulujen moderni viesti suvaitsevuudesta ja inhimillisen moninaisuuden hyväksymisestä. Mutta kyllä filmin parissa unohtuu arjen kylmyys ja katujen loska.

Kiinnostavaa on tieto, että Barnumin sirkus jatkoi erinäisten yrityskauppojen ja yhteensulautumisten jälkeen toimintaansa miltei meidän päiviimme saakka. Viimeinen näytös oli New Yorkissa toukokuussa 2017.

The Greatest Showman, ohjaus Michael Gracey. Ensi-ilta tänään 19.1.


Marja Kuparinen

Kirjoittaja

Kirjoittaja on toimittaja, jota inspiroivat kirjojen lukemattomat maailmat, drag queenit, kissat, maatyöt ja ystävät. Ihmisessä kiehtoo eniten hänen määritelmiin taipumaton salaisuutensa.


'Friikkejä ja valkoisen miehen unelmia' kirjoitusta ei ole kommentoitu

Ole ensimmäinen kommentoija!

Haluaisitko jakaa ajatuksesi?

Kommentoidessa on tarkoitus puhua itse asiasta, ei kirjoittajista. Toimitus poistaa kirjoittajan tai muiden kommentoijien persoonaan menevät halveksuvat, loukkaavat tai vihamieliset kommentit. Jos kommentissasi on linkki, kommentti ei tule heti näkyviin, vaan toimitus tarkistaa sen. Sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin.

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2017.